Autokannan käyttövoimamurros etenee vakaasti

Autoalan käyttövoimatiekartta kuvaa eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Tiekartta kuvaa uusien autojen ensirekisteröintejä ja autokannan tulevia muutoksia vuosikymmenten aikana.

Ladattavat hybridit avaavat latua sähköistymiselle

Autoalan tiekartassa sähköistyminen etenee uusien autojen ensirekisteröinneissä lähivuosina nopeasti. Sähköistyminen etenee kaikilla rintamilla täyssähköautojen, ladattavien hybridien sekä erilaisten sähköisten hybridivoimalinjojen yleistyessä. Ladattavien autojen valikoima ja saatavuus paranee huomattavasti vuosikymmenen loppua kohti ja hankintahinnat lähestyvät vähitellen polttomoottoriautojen hintaa. Tärkeimpänä kehitystä voimistavana tekijänä on EU:n autonvalmistajille asettamat keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitearvot, jotka edellyttävät sähköautojen osuuden kasvua.

Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi viime vuonna noin 18 prosenttiin – ladattavien hybridien osuus kasvoi noin 14 prosenttiin ja täyssähköautojen noin 4 prosenttiin. Ladattavien autojen osuuden arvioidaan autoalan käyttövoimaennusteessa kasvavan hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vielä tällä vuosikymmenen alkupuolella ladattavat hybridit ovat täyssähköautoja suositumpia, mutta täyssähköautojen suosio kasvaa erityisesti vuoden 2025 jälkeen.

Sähköistyminen ei edellytä tieliikenteen verotuksen kiristämistä

Autoalan päivitetyssä tiekartassa arvioidaan jo nykyisen teknologisen kehityksen ja kannustetoimenpiteiden seurauksena olevan hieman yli 600 000 ladattavaa autoa vuosikymmenen lopussa. Yleistyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista investointia latausinfrastruktuuriin, jotta kotitalouksilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus hankkia ladattava auto.

Mikäli autoilussa hankinnan verotuksesta luovuttaisiin vaiheittain ja siirrettäisiin verotuksen painopistettä vuosittaiseen veroon, autokannan kierto nopeutuisi ja autokannan sähköistyminen etenisi nopeammin – ladattavien autojen määrä autokannassa kasvaisi tällöin jo lähes 750 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoitteena on noin 700 000 sähköauton kanta vuodelle 2030. Autoalan ennusteen mukaan tavoite olisi saavutettavissa, mikäli autokannan kiertoa voitaisiin nopeuttaa hankinnan verotukseen tehtävillä muutoksilla.

- Sähköistyminen etenee autokannassa ilman polttoaineveroon tai käytön verotukseen tehtäviä muutoksia. Sähköautojen käyttökustannukset ovat jo nykyisillä verotasoilla selvästi polttomoottoriautoa alemmat. Sähkö- ja kaasuautojen yleistymistä voitaisiin nopeuttaa autokannan kiertoa nopeuttavalla hankinnan verotuksen muutoksella ja pitkäjänteisellä investoinnilla latausinfraan, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Polttomoottoriautot ovat autokannan valtavirtaa myös ensi vuosikymmenellä

Henkilöautokannassa on vuonna 2030 yli 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan mittakaavassa käyttövoimamurros on hidas, nopeat hinnanmuutokset tai arvonalenemat eivät ole uusien tai perinteisten käyttövoimien autoilla todennäköisiä. Autojen teknistaloudellinen käyttöikä on Suomessa Euroopan pisimpiä.

- Autokannan kierto on Suomessa yli 20 vuoden mittainen, joten autokannan muutokset ovat hidasliikkeisiä. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa noin 600 000 autoon, noin 80 prosenttia autokannasta kulkee vielä vuonna 2030 polttomoottorilla. Autokannan käyttövoimamurros on looginen evoluutio – ei nopea ja hallitsematon revoluutio, toteaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Pakettiautot ja pienet jakelukuorma-autot ovat vasta sähköistymisen alkumetreillä

Myös pakettiautokannassa sähköistymisen ennakoidaan käynnistyvän vähitellen lähivuosina. Pakettiautoilla ja jakelukuorma-autoilla sähköautojen mallivalikoima on ollut suppea ja sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on jäänyt vielä hieman yli prosentin luokkaan. Vuoteen 2025 mennessä ladattavien autojen osuuden ennakoidaan kasvavan noin 17 prosenttiin. Myös kaasun osuuden on arvioitu kasvavan noin lähivuosina. Täyssähköautojen yleistyminen nopeutuu vuoden 2025 jälkeen.

Kuorma-autoilla vedystä odotetaan apua sähköistymiseen jo tämän vuosikymmenen lopulla

Kokonaismassaltaan yli 16 tonnin kuorma-autoilla uusiutuvan dieselin merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät kalliimman hankintahinnan, toimintamatkarajoitteiden ja rajallisen jakeluinfrastruktuurin takia vielä lähivuosina hitaasti. Dieseliin yhdistetyt hybridivoimalinjat vähentävät dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantavat kaluston energiatehokkuutta.

Kaasu yleistyy raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Kaasun parantuva saatavuus ja edullinen verotus lisäävät osaltaan kaasuajoneuvojen määrää kannassa.

Sähkökuorma-autojen yleistymistä hillitsee hinta ja akkukapasiteetin tarve, sillä Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät ovat selvästi kookkaampia kuin Keski-Euroopassa käytetty kalusto. Akkusähköautojen sijasta raskaimmassa kalustossa sähköistymisen ennakoidaan etenevän polttokennojen ja vedyn yleistymisenä jo kuluvan vuosikymmenen toisella puoliskolla.

Muutokset kuorma-autokannassa ovat kuitenkin hitaita. Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 95 prosenttia on vielä dieselkäyttöisiä vuonna 2030.

Linja-autojen sähköistyminen on muita ajoneuvolajeja nopeampaa

Linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa selvästi nopeammin, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Elokuussa voimaan astuva julkisten hankintojen päästövaatimuksia koskeva lainsäädäntö nopeuttaa erityisesti sähköbussien kysyntää. Paikallisliikenteessä sähköbusseille on toimivia latausratkaisuja, kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin ja liikennöintikustannukset ovat selvästi dieselkalustoa alemmat.