Pääkirjoitus 1/2020: Synkkä alku uudelle vuosikymmenelle

Joulukuun lehden pääkirjoituksessa mainitsin lakkojen uhkaavan alan näkymiä. Uudesta vuodesta ja vuosikymmenestä huolimatta joudun myös aloittamaan tämän lehden samoissa tunnelmissa. Teollisuusliitto ja Paperiliitto julistivat tammikuun lopussa kolmen viikon lakon mekaanisessa metsäteollisuudessa ja paperiteollisuudessa, yhteensä noin 15 000 työntekijää kattavassa lakossa kiistakapulana olivat ennen kaikkea kiky-tunnit. Työnantajapuoli pitää kiky-tunteja välttämättöminä alan kilpailukyvylle, sillä Suomessa esimerkiksi paperiteollisuuden työntekijöiden vuosiaika on lyhyempi kuin kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Sahojen ja vaneritehtaiden kilpailijat puolestaan tulevat huomattavasti alhaisemman kustannustason maista, Baltiasta, Venäjältä ja Puolasta.

Lakosta huolimatta aivan kaikki sahat eivät seisahtuneet. Iltalehden haastattelussa Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio kertoi heidän lähes 500 työntekijästä vain muutaman kymmenen olevan lakossa ja tuotannon pyörivän normaalisti. Myös ainakin Versowood ja Junnikkala ovat pyörittäneet sahojaan.

Lakkoilu iskee kipeästi myös sivullisiin, etenkin puutavara-autoilijoihin. Alkuvuoden pitäisi olla vuoden parasta aikaa puun ajoon, jolloin normaalisti tehdään hieman puskuria myös kelirikkotaukoja varten. Ylen uutiset kertoivat heti lakon alettua merkittävän osan kuljetuskalustosta jääneen seisomaan. Osalle ajoa riitti vielä hetkeksi, kunnes terminaalitkin täyttyvät. Valtaosa kuljetusyrityksistä oli myös ilmoittanut lomautuksista. Lakko saattaakin tehdä myös pitkäaikaisempaa haittaa, kun ennestään työntekijöiden pulasta kärsineeltä kuljetussegmentiltä ammattilaisia vuotaa vakaammille aloille.

Eräs puutavara-autoilija kommentoi kuluvan talven olleen vaikein alalla yli parinkymmenen vuoden otannalla. Kelit ovat olleet heikkoja, hakkuita tehty vaihtelevasti ja puiden vastaanotossakin ollut katkoksia. Juuri kun kelit hetkellisesti paranivat eteläisemmässäkin Suomessa, lakko löi tehtaat kiinni. Keskimääräisen yrityksen tase ja kassa eivät aiemminkaan ole olleet kovin vahvalla tasolla. Monella saattaa rakkaus lajiin olla koetuksella ja samat haasteet ovat luonnollisesti myös metsäkoneurakoinnin puolella.

Alan lehteä julkaisevana yrityksenä myös Metsätrans on välillisesti kärsijöiden joukossa. Kun autot ja metsäkoneet seisovat, niihin ei ole varaa eikä tarvetta tehdä varustehankintoja, saati investoida uusiin. Tämä vaikuttaa meidän ilmoitusasiakkaiden tilanteeseen ja luonnollisesti myös haluun mainostaa. Ja on tässä joku tilauksen peruutuskin osunut kohdalle, kun epävarma työtilanne on pakottanut karsimaan menoja.

Toivotaan valoisempia aikoja kevään tullen.