Pääkirjoitus 2/2024: Taas lakkoiltiin

Pikainen haku Metsätransin verkkolehden arkistoihin hakusanalla ”lakko”. Helmikuu 2018; Teollisuusliiton poliittinen lakko iskee mekaaniseen metsäteollisuuteen. Lokakuu 2018; Poliittisen lakon menetykset metsäteollisuudessa noin kymmenen miljoonaa euroa. Marraskuu 2019; Teollisuusliiton vientiteollisuuteen kohdistuvat työtaistelut pysäyttävät sahat ja vaneritehtaat. Helmikuu 2020; Teollisuusliitto ja Paperiliitto julistivat kolmen viikon lakon mekaanisessa metsäteollisuudessa ja paperiteollisuudessa. Joulukuu 2021; Paperiliitto, Sähköliitto ja Pro aloittavat lakon UPM:n tehtailla 1.1.2022, AKT lamauttaa Suomen viennin 28.12. järjestämällään työtaistelulla. Ja nyt sitten poliittiset lakot alkoivat helmikuun alussa 2024.

Lopulta lakot kestivät yhtäjaksoisesti lähes kuukauden ja päättyivät 8. huhtikuuta. Tätä voisi luonnehtia erätauoksi. Edessä on hallituksen kehysriihi, ja epäilemättä sen jälkeen ammattiliitoissa arvioidaan seuraavia askelmerkkejä. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että lakoilla ei ollut mitään vaikutusta hallituksen suunnitelmiin vaan se jatkaa uudistuksia hallitusohjelman mukaan.

Sen sijaan vaikutusta on kyllä ollut kansantalouteen. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan loven koko on kahden miljardin euron luokkaa. AKT:n ahtaajien lakko tyrehdytti viennin, ja sen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Metsäteollisuudessa moni tehdas on pysähtynyt varastojen täyttyessä.

Metsäkoneurakoitsijoita ja puutavara-autoilijoita haastateltaessa on tullut esiin, että tästä huolimatta talvileimikot on korjattu ja ajettu loppuun suunnitelmien mukaan, mutta puita on viety kentille tai välivarastoihin. Uhkakuvana on, että kelirikon jälkeen savotalle ei tule suurta hoppua, kun puuta on runsaasti varastoituna.

Koneyrittäjät tekivät aiheesta kyselyn jäsenilleen pääsiäisenä. Tuolloin joka viides vastanneista kertoi töitä keskeytetyn, ja peräti 44 prosenttia totesi asiakastahojen antaneen ennakkovaroituksia tulevista puunkorjuun rajoituksista. Kelirikkorajoitusten ennakoitiin kestävän keskimäärin neljä viikkoa.

Näin tuoreena yrittäjänä olen seurannut lakkoilua huolestuneena. Metsäalalla kaikki epävarmuus heijastuu laajalle, lopulta myös lehden julkaisijaan. Ja näitä epävarmuuksiahan tässä on viime vuosina riittänyt. Korona, sota Ukrainassa ja sitten alussa luetellut lakot. Kun toimintaympäristö järkkyy, yrittäjät ymmärrettävästi harkitsevat investointeja normaaliakin tarkemmin. Se taas vaikuttaa meidän asiakkaidemme halukkuuteen markkinoida. Ja niinkin on käynyt, että kun ajat ovat yrittäjällä tiukat, tai kuski lomautettuna, niin kaikesta mahdollisesta on tingittävä. Lehden tilaus on sellainen kulu, jota ilmankin arjessa saattaa pärjätä.

Voin vain kuvitella harmituksen määrää niillä, joilla on puoli miljoonaa kiinni metsäkoneessa tai puutavarayhdistelmässä, joka sitten seisoo viikkokausi toimettomana lakon seurauksena. Varsinkin, kun lakkoilun syynä on hallituksen toimet, joihin yksittäisen yrittäjän vaikutusmahdollisuudet ovat aika lähellä nollaa.

Yksi keskeinen syy poliittisiin lakkoihin olikin juuri hallituksen suunnitelma kieltää poliittiset lakot jatkossa, tai käytännössä rajoittaa niiden kesto korkeintaan 24 tuntiin. Tätä pidetään ilmeisesti elinkeinoelämän piirissä niin tärkeänä uudistuksena, että rintama ei ole järkähtänyt. Lakoista seurannut hinta ollaan valmiita maksamaan, jotta tulevaisuudessa toimintaympäristö olisi vakaampi.

Vakaa toimintaympäristö on yksi tärkeä tekijä, kun Suomeen houkutellaan uusia investointeja. Sattumalta juuri lakon aikoihin saimme lukea parista erittäin harmittavasta päätöksestä. Metsä Board käytti kahdeksan miljoonaa euroa esiselvityksiin taivekartonkitehtaan rakentamisesta Kaskisiin, mutta kun maaliskuussa odoteltiin investointipäätöstä, yhtiö ilmoitti luopuvansa hankkeesta kokonaiskustannusten noustua liian korkeiksi. Teräsyhtiö SSAB puolestaan kertoi huhtikuun alussa rakentavansa uuden fossiilittoman teräksen tuotantolaitoksen Raahen sijaan Ruotsin Luulajaan, siinä sivu suun meni 4,5 miljardin investointi.

Kummassakaan tapauksessa syy ei ollut lakkoilussa, mutta harmillisia takaiskuja ne joka tapauksessa olivat koko Suomelle. Nimenomaan investointeja tämä maa nyt kaipaisi, jotta julkisen talouden velkaantuminen saataisiin taittumaan. Pelkillä leikkauksilla tai veronkorotuksilla tie on kivinen.