Susanna Koski: Päämääränä vakaa toimintaympäristö

Äänekosken suurinvestointi, hallituksen biotalousstrategia sekä metsäalan uudet innovaatiot ovat metsäalalle kauan odotettuja positiivisia uutisia. Niistä huolimatta viime aikoina olemme saaneet jälleen lukea valitettavia uutisia metsäkoneyritysten konkursseista.

Fixterin konkurssin taustasyiksi mainittiin esimerkiksi metsähakkeen haastava markkinatilanne, energiapolitiikan poukkoilevuus ja heikko ennakoitavuus sekä hankaluudet Kemera-hakemusten käsittelyssä.

Maataloussektorilla on hyvin nähtävissä, että voimakaskaan tukipolitiikka ei pelasta kannattavuusongelmissa rämpivää tuotantoa. Tukien tulisikin kannustaa kehittämään uutta osaamista ja tuotantotapoja suorien tukien sijaan. Myös metsätalous- ja kuljetusyrittäjien on tärkeä tiedostaa, ettei liiketoiminnan perustaa kannata rakentaa vain poliittisten päätösten tai tukipolitiikan varaan.

Keskustapuolueen viimeisin iltalypsy alkoholiuudistuksessa vuosi sen jälkeen, kun hallituspuolueissa oli lyöty kättä päällä muistuttaa valitettavalla tavalla siitä, että politiikassa sovitustakin asiasta voidaan joutua sopimaan uudelleen. Kostempiakin esimerkkejä politiikan epävakauden kirvoittamista hikikarpaloista riskinottajan otsalla riittää liiaksi.

Suomen talouden kannalta elintärkeää on työ sekä yrittäjyys metsä- ja kuljetusalalla eli tärkeiden arvoketjun alkupäässä. Yrittämiseen liittyy aina riskinotto, jota palkkatyössä ei tunneta. Onnistuminen vaatii ahkeruutta ja tulevaisuudenuskoa.

Päättäjänä ja lainsäätäjänä teen parhaani, jotta emme enää lukisi konkursseista, jotka johtuvat lainsäädännön aiheuttamasta toimintaympäristön epävakaudesta tai poukkoilevuudesta. Vakaus ja ennakoitavuus ovat tärkeimpiä asioita, joiden tulisi olla kaiken poliittisen päätöksenteon lähtökohtina.

Esimerkki Suomen talouden yhdestä kohtalonkysymyksestä on LULUCF ja EU:n ilmastopolitiikka sekä näiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset Suomen metsien käyttöön ja siitä seuraaviin taloudellisiin velvoitteisiin.

Lobbaaminen EU:ssa jatkuu edelleen, jotta metsäpolitiikkamme pysyy jatkossakin aidosti kansallisena ja aktiivinen esimerkillinen metsänhoitomme näkyy myös ylikansallisessa sääntelyssä, mikäli sellaiselta ei voida kokonaan välttyä.

Kotimaassa Kemeran eli metsäalan kannustejärjestelmän seuraava uudistus on kokonaisvaltaisempi kuin aiemmat kehittämistoimet.

Nuorissa metsissä ja taimikoissa on paljon hoitorästejä, joiden hoitaminen olisi elintärkeää. Kestävä ja oikea-aikainen sekä oma-aloitteinen metsänhoito palvelee niin omistajaa ja koko metsätaloutta. Yhteiskunnan vastuulla on jatkossakin pitää huolta metsiemme verisuoniverkostosta: infrasta eli tieverkosta.

Biotalousstrategiamme ei ole vielä purrut koko arvoketjuun, mutta investointien lähtiessä kunnolla liikkeelle, positiiviset vaikutukset metsäalan yrittäjien ja myös metsänomistajien kukkarossa näkyvät paremmin. Puu liikkeelle on ollut hallituksen yksi kärkiteemoista.

Tiedosta johdettu Metsään.fi-palvelu on tuonut arvokasta tietoa etenkin kasvavalle joukolle kaupunki- ja etämetsänomistajia. Uutena palveluna on lisäksi tullut Kuutio.fi, joka on hyvä esimerkki siitä, miten metsävaratiedon digitaalisesta hyödyntämisestä hyötyy kaikki osapuolet.

Julkisin varoin kerätyn kuviokohtaisen metsävaratiedon saatavuus mahdollistaa kohdennetun palveluntarjonnan parhaiten ja siksi sen hyödyntäminen on oltava mahdollista myös jatkossa. Uskon palvelun lisäävän metsänomistajien aktiivisuutta, mikä taasen vaikuttaa myös alan yrittäjien palveluiden kysyntään. Siksi metsävaratiedon kanssakin on määrätietoisesti mentävä eteenpäin, eikä ottaa poukkoilevia taka- tai sivuaskeleita.