Metsätrans-Lehti Oy
Metsäteollisuus

Metsien kasvuvauhti hidastui, mutta puuston tilavuus suureni

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 506 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston keskitilavuus metsämaan hehtaarilla on 122 kuutiometriä. Uusimmat tiedot perustuvat vuosina 2016–2020 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon.

Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia eli 26,2 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Metsätalousmaasta reilu kolme neljäsosaa on metsämaata. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja 13 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Metsäautoteitä ja muita metsätalouden tarvitsemia huoltoaloja on metsätalousmaan pinta-alasta prosentin verran.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsämaata eli potentiaaliselta puuntuotoskyvyltään hyväkasvuista maata on 66 prosenttia Suomen maa-alasta.

– Metsäisin maakunta on Etelä-Savo, jossa metsämaan osuus maapinta-alasta on 85 prosenttia. Myös Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kainuussa metsämaan osuus ylittää 80 prosenttia. Alhaisin metsämaan osuus on Ahvenanmaalla, 41 prosenttia maapinta-alasta, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsätalousmaasta kolmasosa on soita ja loput kankaita. Yli puolet suoalasta muodostuu rämeistä ja neljäsosa korvista. Avosoiden osuus on 17 prosenttia. Nykyisestä suoalasta reilu puolet on ojitettu.

Yli puolet metsätalousmaasta yksityisomistuksessa

Metsätalousmaasta 52 prosenttia on yksityishenkilöiden omistuksessa, 35 prosenttia kuuluu valtiolle ja seitsemän prosenttia yhtiöille. Loput kuusi prosenttia ovat kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen omistuksessa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 506 miljoonaa kuutiometriä. Neljäsosa puuston tilavuudesta on soilla ja loput kankailla. Yksityishenkilöt omistavat puuston tilavuudesta kaksi kolmasosaa, yhtiöt vajaan kymmenyksen ja valtio reilu viidesosan. Puuntuotannon maalla on 89 prosenttia puuston tilavuudesta. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävät muun muassa suojelualueet.

Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskitilavuus on 148 ja Pohjois-Suomessa 90 kuutiometriä hehtaarilla. Maakunnittain tarkasteltuna suurin puuston keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 172 kuutiometriä hehtaarilla. Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Ahvenanmaalla puuston keskitilavuus ylittää 160 kuutiometriä hehtaarilla. Lapissa puuston keskitilavuus jää reilusti tämän alle, 78 kuutiometriin hehtaarilla.

Suomessa on metsämaalla kuollutta puuta 6,1 kuutiometriä hehtaarilla. Tästä reilu 70 prosenttia on maapuuta ja loput pystypuuta. Etelä-Suomessa kuollutta puuta on 4,8 ja Pohjois-Suomessa 7,7 kuutiometriä hehtaaria kohden.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt metsä- ja kitumaalla

Tuoreimman tiedon mukaan kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä ja keskikasvu 4,6 kuutiometriä hehtaarilla. Edelliseen inventointiin verrattuna puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt. Vähennystä on ollut männyn kasvussa, sen sijaan kuusen kasvu on suurentunut. VMI13:n kasvunmittausjaksolla (2014–2020) männyn lustonleveysindeksi on ollut alemmalla tasolla kuin pitkän ajan keskiarvo. Lustonleveysindeksin vuotuista vaihtelua aiheuttavat ympäristötekijät kuten lämpötila ja sadanta, puiden siementuotanto ja tuhot.

Metsämaalla puuston vuotuinen keskikasvu hehtaarilla on 5,1 kuutiometriä. Maakunnista Kanta-Hämeessä on suurin puuston keskikasvu, 8,5 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Lapissa keskikasvu jää 2,1 kuutiometriin hehtaarilla.