Metsäkoneurakointi

Metsälakirikkomusten jäljille päästään entistä paremmin

metsälakikohde
Dronekuvassa näkyy metsälakikohde, puroelinympäristö, jonka kaakkoispuolella on tehty hakkuu. Punaiset viivat osoittavat metsälakikohteen rajauksen. Dronetarkastuksella on valvottu, onko hakkuu ulottunut metsälakikohteen puolelle.

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 180 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2020 metsälakirikkomusepäilyjä oli lähes 300. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää.

Suomen metsäkeskus voi havaita satelliittivalvontamenetelmän avulla hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Valvontamenetelmä paljastaa myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain suojaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai lähelle niitä.  

Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin 11 kohdetta, joissa epäiltiin, että metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä oli hakattu. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä epäiltiin satelliittikuvien perusteella 167 hakkuukuviolla.  

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kaikkiaan viime vuonna selvitettyjä metsälakirikkomusepäilyjä oli noin 180, joista 66 tapausta eteni poliisitutkintaan. Neljä viidestä epäillystä rikkomuksesta koski metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä ja vajaa viidennes metsälain erityisen tärkeän elinympäristön hakkuuta koko alalta tai osittain.

Metsäkeskuksen selvittämien metsälakirikkomusepäilyjen määrä kasvoi satelliittikuvatulkinnan käyttöönoton jälkeen kahtena vuotena peräkkäin, mutta kääntyi viime vuonna selvään laskuun.

Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain sakkorangaistuksiin, mutta pääasiassa poliisi edelleen keskeyttää tapausten tutkinnan. Viime vuonna sakkorangaistuksia tuomittiin yhteensä 14 kappaletta metsälain vastaisista toimenpiteistä. 

Myös ennakoivaa valvontaa ja neuvontaa

Metsäkeskus valvoo hakkuita myös ennakoivasti ja neuvoo metsänomistajia ja metsäammattilaisia. Ennakoiva valvonta perustuu ennen hakkuuta Metsäkeskukseen tehtävien metsänkäyttöilmoitusten ja paikkatietoaineistojen vertailuihin. Näin havaitaan hakkuut, jotka on ilmoitettu kohdistuvan erityistä huomiota vaativille kohteille. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat ja muinaismuistokohteet. Näistä lähetetään tieto hakkuukohteen maanomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle sekä asianomaisille viranomaisille. Viime vuonna noin 24 000 metsänkäyttöilmoituksesta lähetettiin kyseisiä ennakoivia ilmoituksia. Vuosittain metsänkäyttöilmoituksia tehdään noin 125 000.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ennakoivaa valvontaa ovat myös ennen hakkuuta tehtävät maastotarkastukset, joita oli viime vuonna noin 500. Tarkastusten aikana annetaan metsänomistajille ja toimijoille myös kohteiden käsittelyyn liittyvää neuvontaa.

– Käsityksemme mukaan metsälakirikkomusten määrän kääntyminen laskuun on ennakoivan ja jälkikäteen tehtävän valvonnan summa. Yleensä selvittelyyn tulleet rikkomukset ovat johtuneet inhimillisistä seikoista ja tahalliset rikkomukset ovat harvinaisia. Etukäteen saatava tieto kohteista on parantanut niiden huomiointia. Lisäksi toimijat ovat kehittäneet toimintatapojaan ja järjestelmiään, jolloin lakisääteiset velvollisuudet tulee otettua jo hakkuun suunnittelun alussa paremmin huomioon ja harmillisia virheitä sattuu vähemmän, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.  

Valvonta lisää metsien käytön läpinäkyvyyttä 

Vuonna 2019 käyttöön otettu satelliittivalvontamenetelmä on osoittanut, että Metsäkeskus pystyy valvomaan entistä tarkemmin ja kattavammin puunkorjuun vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä tuottamaan monipuolista luontotietoa.

Metsälain valvontatyössä tehdään kohdennettuja tarkastuksia. Pääosa tarkastuksista pohjautuu dronekuvauksiin, joiden yhteydessä kerätään myös paikkatietoa esimerkiksi säästöpuiden laadusta ja määrästä, maalahopuista, vesistöjen suojavyöhykkeistä ja elinympäristöjen säilymisestä. Tarpeen mukaan kohteille tehdään myös maastotarkastus. Nämä tiedot tallennetaan Metsäkeskuksen tulevaan metsä- ja luontotietojärjestelmään.

Metsäkeskus toimittaa tarkastustiedot metsänomistajien lisäksi puunkorjuusta vastanneelle metsäammattilaiselle ja organisaatioiden laatuvastaaville. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja omassa laatutyössään ja huomioida jatkossa luontoarvot entistäkin paremmin puunkorjuussa.