Metsälakirikkomukset ovat vähentyneet edelleen

Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 130 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2021 metsälakirikkomusepäilyjä oli 183 ja vuonna 2020 lähes 300. Alkuvuoden 2023 tarkastusten perusteella tapausten määrä näyttäisi edelleen laskevan. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää. 

Suomen metsäkeskus voi havaita satelliittivalvontamenetelmän avulla hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Valvontamenetelmä paljastaa myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain suojaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai lähelle niitä. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin 15 kohdetta, joissa epäiltiin, että metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä oli hakattu lainvastaisesti. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä epäiltiin satelliittikuvien perusteella 109 hakkuukuviolla.     

Kaikkiaan viime vuonna selvitettyjä metsälakirikkomusepäilyjä oli 130, joista 48 tapausta eteni poliisitutkintaan. Neljä viidestä epäillystä rikkomuksesta koski metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä, reilu kymmenys metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön kohdistuvaa hakkuuta ja vajaa kymmenys hakkuissa syntyneitä liiallisia korjuuvaurioita.   

Metsäkeskuksen selvittämien metsälakirikkomusepäilyjen määrä kasvoi satelliittikuvatulkinnan käyttöönoton jälkeen kahtena vuotena peräkkäin, mutta kääntyi vuonna 2021 selvään laskuun ja jatkoi nyt laskemistaan toisena vuotena peräkkäin.  

Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain sakkorangaistuksiin, mutta usein poliisi keskeyttää tapausten tutkinnan. Viime vuonna sakkorangaistuksia tuomittiin yhteensä 17 metsälain vastaisista toimenpiteistä. Rangaistusten määrä on hienoisessa kasvussa.

Myös ennakoivaa valvontaa ja neuvontaa   

Metsäkeskus valvoo hakkuita myös ennakoivasti ja neuvoo metsänomistajia ja metsäammattilaisia. Ennakoiva valvonta perustuu ennen hakkuuta Metsäkeskukseen tehtävien metsänkäyttöilmoitusten ja paikkatietoaineistojen vertailuihin. Näin havaitaan hakkuut, jotka on ilmoitettu kohdistuvan erityistä huomiota vaativille kohteille. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat, uhanalaisten lajien esiintymät sekä muinaismuistokohteet.

Näistä lähetetään ennen hakkuuta tieto hakkuukohteen maanomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle sekä asianomaisille viranomaisille. Viime vuonna yli 20 000 metsänkäyttöilmoituksesta lähetettiin kyseisiä ennakoivia ilmoituksia. Vuosittain metsänkäyttöilmoituksia tehdään noin 125 000.    

Ennakoivaa valvontaa ovat myös ennen hakkuuta tehtävät maastotarkastukset, joita oli viime vuonna noin 570. Tarkastusten aikana annetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille myös kohteiden käsittelyyn liittyvää neuvontaa, jolla pystytään ohjaamaan toimintaa kestävään suuntaan.   

– Ilmi tulleiden rikkomusten määrä on jatkanut laskuaan. Tähän on vaikuttanut tehokas valvonta sekä metsäalan toimijoiden tekemä järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistyö. Myös neuvonnalla ja ennakoivalla valvonnalla on pystytty vaikuttamaan toimintaan. Lakisääteiset velvoitteet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Valvonta lisää metsien käytön läpinäkyvyyttä    

Vuonna 2019 käyttöön otettu satelliittivalvontamenetelmä on osoittanut, että Metsäkeskus pystyy valvomaan entistä tarkemmin ja kattavammin puunkorjuun vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä tuottamaan monipuolista luontotietoa.  

Metsälain valvontatyössä tehdään kohdennettuja tarkastuksia. Pääosa tarkastuksista pohjautuu dronekuvauksiin, joiden yhteydessä kerätään myös paikkatietoa esimerkiksi säästöpuiden laadusta ja määrästä, maalahopuista, vesistöjen suojavyöhykkeistä ja elinympäristöjen säilymisestä. Tarpeen mukaan kohteille tehdään myös maastotarkastus. 

Metsäkeskus toimittaa tarkastustiedot metsänomistajien lisäksi puunkorjuusta vastanneelle metsäammattilaiselle ja organisaatioiden laatuvastaaville. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja omassa laatutyössään ja huomioida jatkossa luontoarvot entistäkin paremmin puunkorjuussa.