Pohjois-Pohjanmaalla palautetaan vettä kuivuneelle suolle ja tutkitaan vaikutuksia läheiseen talousmetsään

Suon luonnontila elpyy ja suoluonnon monimuotoisuus paranee veden palautumisen myötä. Pohjavedenpinnan seurannoilla saadaan tietoa vedenpalautuksen vaikutuksista talousmetsien puustoon.

Pohjois-Pohjanmaalla Sievin kunnassa Pesänevalla on aloitettu toimenpiteet, joiden tavoitteena on palauttaa vesien valuntaolosuhteita lähemmäksi alkuperäistä luonnontilaa. Kohteella suota ennallistetaan patoamalla useasta kohtaa niitä ojia, jotka vievät vettä avosuon ohi. Lisäksi kaivetaan lyhyt syöttöoja jokaisen padon yläpuolelta kohti suon keskiosaa.

Toimilla parannetaan suolla kasvavien uhanalaisten ja harvinaisten kasvien elinolosuhteita ja ohjataan ojitettujen soiden valuntavesiä pintavalutukseen. Suon reunaosiin ojitusten vaikutuksesta syntynyttä nuorta männikköä raivataan myös pois.

– Aiemmin tehdyt ojitukset ovat selvästi kuivattaneet suon reunaosia ja esimerkiksi suon kaakkoisosassa oleva kostea, rimpinen alue on selvästi kuivunut verrattuna alkuperäiseen tilanteeseen. Yksi syöttöojista kulkee Iso-Sydänmaan retkeilyreitin poikki. Tuohon kohtaan tehdään puinen kävelysilta, jotta reitillä voi liikkua entiseen tapaan ennallistamistöiden jälkeenkin, kertoo suunnittelija Henri Jokinen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Työt tehdään joulukuun aikana, sekä suojelualueella että suojelualueen ulkopuolella metsätalousmaan reunaosissa. Vuonna 2023 on vuorossa vielä hoitoseuranta, jossa kierretään alue läpi ja tarkistetaan ennallistamisen onnistumista.

Pesänevan ennallistettavalla alueella tutkitaan myös, miten vedenpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnan korkeuteen. Mitkä ovat mahdollisen veden pinnan nousun vaikutukset talousmetsän puustoon ja kasvillisuuteen? Pesänevalle on tätä varten asennettu kaksi pohjaveden pintaa mittaavaa laitetta eli loggeria per koeala. Kaksi alinta loggeria ovat suolla jonne vedenpalautus tehdään ja jossa pohjavedenpinta nousee. Kaksi loggeria ovat talousmetsän puolella, jossa on odotettavissa pohjavedenpinnan nousua. Loput kaksi loggeria ovat talousmetsän puolella, jonne ei arvioida olevan hydrologista vaikutusta.

– Pohjavedenpinnan seurannalla saadaan tietoa vedenpalautuksen vaikutuksesta pohjavedenpinnan tasoon ja voidaan tunnistaa alueet, joilla vedenpinta nousee metsän kasvatuksen kannalta kriittiselle tasolle. Tavoitteena on arvioida, minkä suuntainen muutos on ja kuinka suuri haitta vedenpalautuksesta voi aiheutua. Tämä tieto on tärkeä muun muassa neuvottelussa maanomistajan kanssa vedenpalauttamismahdollisuuksista, kertoo ympäristöasiantuntija Maija Kauppila Tapio Oy:sta.