UPM:n virtavesiohjelma vapauttaa 500 km virtavesiä vuoteen 2030 mennessä

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on UPM:n 2030- ympäristötavoitteiden ytimessä. Monimuotoisuutta halutaan edistää minimoimalla toiminnan vaikutuksia metsiin, vesistöihin ja paikallisluontoon. Osana vesistöjen biodiversiteettityötä yhtiö on julkaissut uuden virtavesiohjelman, jonka tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 km virtavesiä vuoteen 2030 mennessä. UPM:n vuonna 2016 käynnistämä vaelluskalaohjelma sulautuu osaksi virtavesiohjelmaa.

- Virtavesiohjelmassa edistetään luonnon monimuotoisuutta mm. purkamalla turhia vaellusesteitä, kuten patoja ja uusimalla metsäautoteiden tierumpuja, sekä kunnostamalla koskia ja puroja. Osallistumme myös erilaisiin pilotti- ja tutkimushankkeisiin yhteistyössä eri tahojen, kuten paikallisten asiantuntijajärjestöjen, yritysten ja ELY-keskusten kanssa, kertoo ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen.

Sisävesien monimuotoisuudessa on kyse paitsi vaelluskalojen reiteistä ja sopivista kutu- ja poikasalueista, myös muiden uhanalaisten lajien, kuten kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan elinympäristöjen parantamisesta. Virtavesien ekosysteemien elinvoimaisuudelle tärkeää on jatkuvuus, sillä juuri virtavedet yhdistävät eri elinympäristöjä toisiinsa.

Ohjelman hankkeista Sapsokoski ja Arvajankoski saatiin valmiiksi syksyllä 2022. Molemmissa kohteissa vanhat padot purettiin ja kosket kunnostettiin, mikä avasi virtavesireittejä ja tarjosi vaelluskaloille uusia kutu- ja poikasalueita.

UPM:n ohjelmassa vapautettujen virtavesien todentaminen ja seuranta pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoon. Lähtökohtana 500 kilometrin tavoitteelle on vuoden 2015 tilanne. EU:n tavoitteena on vapauttaa 25 000 kilometriä virtavesiä, mutta laskentatapa on vielä auki.

- Etsimme jatkuvasti uusia kohteita virtavesien ennallistamiseksi. Pyrimme siihen, että kunnostettavat kohteet olisivat UPM:n omistamilla alueilla tai lähellä UPM:n omien vesivoimalaitosten alueita.

FAKTAA:

• Suomessa on noin 220 vesivoimalaitosta ja niiden yhteydessä olevaa patoa
• Jokireittien varrella on kaiken kaikkiaan jopa 5 000 padoksi lueteltua rakennetta
• Tierumpujen määräksi arvioidaan noin 90 000, joista 30 % on arvioitu esteiksi jokijatkumolle
• Arviolta 5 % Suomen uhanalaisista lajeista on sisävesissä

Lähde: SYKE