Väylänpidon rahoituksessa otettava huomioon myös alemman luokan tiet
Huonokuntoisten teiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Liikenneverkon korjausvelka on kasvanut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana nopeasti ja korjausvelan kasvu kiihtyy nykyisellä rahoitustasolla, totesi Seppo Saarelainen Koneyrittäjien maarakennusvaliokunnan kokouksessa Tampereella.
- Enää ei voida tinkiä teiden ylläpidon määrärahoista, jos tiet aiotaan saada pidettyä liikennöitävässä kunnossa ilman, että huoltovarmuus ja vientiteollisuus kärsivät. Valtion pääväyläverkon lisäksi on huomioitava myös alempiluokkaisten teiden korjausvelka.
Taloustutkimuksen viime vuoden lopulla julkaiseman selvityksen mukaan huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannukset lähes kaksinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä, ellei vähäliikenteisten teiden ja niiden siltojen ylläpidosta ja korjauksista huolehdita.
- Koska tieverkoston kunnon on annettu rapautua, sen kuntoon laittaminen tulee kalliimmaksi kuin aiemmin. Tieverkoston kunnolla on merkitystä koko maan taloudelle, Saarelainen sanoi.
Vähäliikenteisen tieverkon merkitys huoltovarmuudelle on korostunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin myötä. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä kohdistaa merkittävät paineet kotimaisen puun ja turpeen käytön lisäämiselle, mikä heijastuu vähäliikenteisille teille kasvavina kuljetussuoritteina.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyyRiittämättömän vuosittaisen teiden päällystämismäärän vuoksi huonokuntoisten päällystettyjenkin maanteiden määrä lisääntyy entisestään. Tulevana kesänä ennakoitu päällystämismäärä tulee yltämään hädin tuskin 1500 kilometriin.
- Perusväylänpidon rahoitustason nostaminen 1,4 miljardiin euroon ja rahoituksen sitominen indeksiin pysäyttäisi liikenneverkon korjausvelan. Tästä määrärahasta tulee jatkossa kohdentaa vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteiselle tieverkolle, Saarelainen kertoi.
- Tierahoituksen niukkuus uhkaa nykyisen tieverkostomme olemassaoloa. Maailmantilanne on muuttunut, tiestön merkitys huoltovarmuudelle on kasvanut ja rahat tarvitaan tiestön korjausvelan nitistämiseen, Saarelainen tiivisti.