Puun käyttö kääntyi laskuun vuonna 2022

Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2022 yhteensä 78,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta kahdeksan prosenttia.

Pääosa raakapuusta eli suoraan metsästä käyttöön päätyvästä runkopuusta kuluu metsäteollisuustuotannon raaka-aineena. Vuonna 2022 metsäteollisuudessa käytettiin raakapuuta 65,2 miljoonaa kuutiometriä eli kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän.

– Metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat ja puun käyttö väheni talouden suhdanteiden, tuotantokapasiteetin supistumisen sekä alkuvuoden työtaistelutoimien seurauksena, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Puutuoteteollisuudessa jalostettiin raakapuuta 29,4 miljoonaa kuutiometriä eli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yli puolet raakapuusta, 35,8 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin aiempien vuosien tapaan massateollisuudesta. Kaikkiaan massateollisuuden puunkäyttö kuitenkin laski 14 prosenttia.

– Massateollisuuden raakapuun käyttömäärä oli alin vuoden 2009 ja finanssikriisin jälkeen, Niinistö jatkaa.

Metsäteollisuuden tuontipuun käyttö pienentyi alle puoleen

Metsäteollisuudessa käytettiin kotimaista tukki- ja kuitupuuta 61,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta kaksi prosenttia. Tuontiraakapuun käyttö romahti Venäjän puuntuonnin päätyttyä 3,9 miljoonaan kuutiometriin. Tuontipuun määrä oli 60 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Metsäteollisuuden tuontiraakapuusta 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä oli massateollisuudessa käytettyä tuontihaketta ja -purua.

Raakapuun ohella metsäteollisuustuotannossa kului kotimaista sivutuotepuuta eli haketta ja purua kaikkiaan 9,2 miljoonaa kuutiometriä.

Energiantuotannon tuontipuu korvautui kotimaan metsistä

Ennakkotiedot kertovat, että energiantuotannossa raakapuuta kului kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 13,4 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä 7,0 miljoonaa kuutiometriä poltettiin pienpuusta sekä järeästä runkopuusta valmistettuna metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa. Loput määrästä kului halkoina ja klapeina sekä metsähakkeena pientaloissa.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän tuontihakkeen määrä romahti, kun hakkeen kokonaistuonnin ja tuontihakkeen metsäteollisuuskäytön erotuksen perusteella sitä päätyi poltettavaksi 0,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrä muodosti viisi prosenttia lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen kokonaiskulutuksesta eli 10,2 miljoonasta kuutiometristä. Vielä vuonna 2021 määrä ylsi 1,9 miljoonaan kuutiometriin kattaen viidenneksen lämpö- ja voimalaitosten polttamasta metsähakkeesta.

– Ennakkotiedot osoittavat, että lämpö- ja voimalaitosten käyttämä venäläinen energiahake korvautui erityisesti kotimaisella puulla, kun metsähakkeen kulutus jopa hieman nousi edellisvuodesta tuonnin päättymisestä huolimatta, Niinistö toteaa.

Kaikkiaan lämpö- ja voimalaitoksissa kului kiinteitä puupolttoaineita eli metsähaketta, sivutuotepuuta sekä kierrätyspuuta ja pellettejä 22,9 miljoonaa kuutiometriä. Kulutus laski viisi prosenttia erityisesti alhaisemman lämmöntuotannon tarpeen seurauksena.

Tietoa tilastosta

Raakapuulla tarkoitetaan kotimaista tukki- ja kuitupuuta sekä ulkomailta tuotua tukki- ja kuitupuuta, haketta sekä purua.

Puun käyttö -tilasto kattaa vuositiedot raakapuun sekä kiinteän sivutuote- ja tähdepuun kulutuksesta Suomessa. Metsäteollisuuden puunkäyttöä koskevat tiedot ovat lopullisia. Sen sijaan puun kokonaiskäyttöä, puun energiakäyttöä sekä ulkomaankauppaa koskevat tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat syksyllä 2023.