Raakapuun käyttö kasvoi ennätyslukemiin vuonna 2021

Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2021 yhteensä 85,1 miljoonaa kiintokuutiometriä eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuusta 85 prosenttia meni metsäteollisuustuotteitten valmistamiseen, ja loppu paloi energiaksi lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Raakapuun ohella erilaista sivutuote- ja tähdepuuta hyödynnettiin yhteensä 27,5 miljoonaa kuutiometriä, ja sen määrä kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia.

– Metsäteollisuustuotteiden kasvanut kysyntä ja erityisesti metsäenergian käytön lisääntyminen nostivat raakapuun eli jalostamattoman runkopuun kokonaiskäytön tilastohistorian suurimpaan lukemaan vuonna 2021, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kaikesta raakapuusta 85 prosenttia eli 72,2 miljoonaa kuutiometriä meni metsäteollisuuden tuotantoon. Lisäksi se jalosti sivutuotepuuta pääosin sellun valmistuksessa 9,8 miljoonaa kiintokuutiometriä.

– Sivutuotteina puuta käytetään toiseen kertaan, joten kyseessä ei ole enää raakapuu. Esimerkiksi sahoilta selluteollisuuteen tuleva hake on tällaista, eikä sen määrää siksi enää uudestaan sisällytetä raakapuun käyttölukuihin, Niinistö muistuttaa.

Energiaksi poltetun raakapuun määrä lisääntyi 14 prosenttia edellisvuotisesta, kaikkiaan 12,9 miljoonaan kuutiometriin. Tämän lisäksi energiantuotannossa kului 17,7 miljoonaa kuutiometriä erilaista sivutuote- ja tähdepuuta, esimerkiksi kuorta sekä hakkuutähteitä.

Raakapuun käytön kasvu perustui kotimaiseen puuhun

Metsäteollisuus jalosti kotimaista raakapuuta 62,4 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuuta 9,8 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi yhdeksällä ja tuontiraakapuun yhdellä prosentilla vuotta aiemmasta.

Sahateollisuuden jalostama puumäärä nousi kymmenellä prosentilla 30,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli yli kolmannes kaikesta kulutetusta raakapuusta

Lähes puolet metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta, 34,7 miljoonaa kuutiometriä, keitettiin aiempien vuosien tapaan selluksi. Tuontihaketta metsäteollisuuden raakapuusta oli 2,5 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Loput hakkeen tuonnista, eli 1,9 miljoonaa kiintokuutiometriä, päätyi energiaksi. Poltetun tuontihakkeen määrä kasvoi kolmella prosentilla edellisvuodesta.

Metsäenergian suosion myötä raakapuun käyttö lisääntyi

Siirtyminen fossiilisista polttoaineista ja turpeesta uusiutuviin energianlähteisiin kasvattaa puun energiakäyttöä, mikä näkyy myös tilastoissa. Vuoden 2021 kylmänä talvena lämmitystarve lisääntyi, ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puupolttoaineita käytettiinkin enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Kiinteiden puupolttoaineiden ja metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta – 377 terawattitunnista – nousi 30 prosenttiin.

Lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita paloi energiaksi 23,7 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä vastasi energiasisällöltään 46 terawattituntia. Tämä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhdessä pientalojen kanssa lämpö- ja voimalaitokset polttivat kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 30,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastasi 61,3 terawattituntia.

Metsähaketta, joka on ensikertaista puun käyttöä, poltettiin kaikkiaan 10 miljoonaa kuutiometriä. Tästä kului lämpö- ja voimalaitoksissa 9,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuote- ja tähdepuuta päätyi lämpö- ja voimalaitoksiin 12,7 miljoonaa kuutiometriä eli 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kierrätyspuuta meni energiakäyttöön 1,3 miljoonaa kuutiometriä.

Puupellettejä ja brikettejä lämpö- ja voimalaitoksissa kului 402 000 tonnia. Pellettien kotimainen tuotanto puolestaan kasvoi 13 prosentilla 365 000 tonniin.

Tietoa tilastosta

Tilasto kattaa vuositiedot puun kokonaiskäytöstä Suomessa. Tiedot on koostettu Luken julkaisemista Metsäteollisuuden puunkäytön, Puun energiakäytön ja Pientalojen polttopuun käytön tilastoista. Puun kokonaiskäytön lopulliset tilastotiedot julkaistaan marraskuussa 2022.