Kymmenien miljoonien säästöt uusien metsätiedon keruumenetelmien avulla

Kun tutkijoiden kehittämät metsädatan keruumenetelmät otetaan käyttöön Suomessa, saadaan metsäkaupassa aikaan merkittäviä säästöjä ja tarkkaa tietoa luonnon monimuotoisuuden tueksi.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet laserkeilaukseen perustuvaa mittaamista Suomessa niin tehokkaaksi, että metsäteollisuus säästää laserkeilaukseen perustuvalla metsäinventoinnilla kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Vuonna 2008 käyttöönotetun inventoinnin säästöt tulevat menetelmän kustannustehokkuudesta.

Seuraava edistysaskel on nyt tuloillaan: uusimmilla menetelmillä pystytään tuottamaan metsistä tietoa jopa yksittäisten puiden tarkkuudella. Kun nämä menetelmät tulevat lähivuosina laajaan käyttöön, metsäkaupassa saadaan aikaan jälleen uusia miljoonasäästöjä ja monimuotoisuutta ja hiilensidontaa pystytään tukemaan paremmin

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suomen metsäteollisuudella on jo pitkään ollut visiona “puuhuolto on kestävää, tuottaa lisäarvoa puun arvoketjuun ja on 30 % nykyistä kustannustehokkaampaa”, ja yksittäiset puut hahmottava menetelmä eli yksinpuintulkinta on osa tätä parempaa ja tehokkaampaa arvoketjua.

- Metsät ovat tärkeitä taloudelle, biodiversiteetille ja hiilinieluina. Siksi tarkalle ja ajantasaiselle metsätiedolle on kasvava tarve, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

- Tutkimuksemme mahdollistaa tarkan metsätiedon keruun aiempaa tehokkaammin. Näin metsänhoidon tavoitteet voidaan huomioida paremmin. Jos esimerkiksi tällä hetkellä sadan puun mittaaminen vie kahdelta henkilöltä päivän, voimme tehdä saman minuutissa liikkuvalla laserkeilauksella tai droonilla, hän sanoo.

- Paikkatietokeskus pystyy jatkossa laskemaan Suomen metsävarat yksittäisen puiden tasolla sitä mukaa kun kansallinen laserkeilaus etenee. Demomme on osoitteessa metsakanta.com. Tarkkuus paranee, mikäli tulevaisuudessa pistetiheys kasvaa, jatkaa Juha Hyyppä.

- Tavoitteena on, että syksyllä demossa on yli miljardi puuta, nyt tosin vain runsas 100 miljoonaa.

Mitä tarkempaa tietoa, sen suuremmat hyödyt

Luonnonvarakeskus on tehnyt laskelmia yksittäisten puiden tulkintaan pohjautuvan menetelmän taloudellisista hyödyistä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Mitä luotettavampaa tieto on, sitä suurempi on sen rahallinen arvo. Jos esimerkiksi puiden tilavuuden mittaustarkkuus paranee yhden prosenttiyksikön verran koko maassa, niin metsänomistajille koituu 80 miljoonaa euroa suuremmat tulot kymmenen vuoden aikana. Tämä on seurausta siitä, että hyvät hakkuukohteet löydetään todennäköisemmin, ja hakkuut pystytään ajoittamaan entistä paremmin. Tarkka tieto mahdollistaa paremmat päätökset, kiteyttää UNITE-hankkeessa toimiva tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

Suomessa metsien inventointia tekevän Metsäkeskuksen tavoitteena on ottaa tutkijoiden kehittämä yksittäiset puut hahmottava menetelmä käyttöön lähivuosina. Samalla yrityksille tulee mahdolliseksi kehittää siitä kaupallisia sovelluksia.

- Mitä useampaan tarkoitukseen dataa käytetään, sitä arvokkaampaa se on. Jokaiselle eri tilanteelle, voi arvioida erikseen rahallisen hyödyn. Näitä ovat esimerkiksi omistajan päätökset hakkuun ajankohdasta, istutettavasta puulajista, ja puun ostajan päätökset ostettavasta leimikosta, tukkien katkonnasta tai ajourien reitityksestä. Hyödyksi on arvioitu esimerkiksi hakkuiden ajoittamisessa 4 EUR/ha 10 vuoden ajalta. Juurikääpäkohteen puulajivalintoihin on arvioitu hyödyksi 35-98 EUR /ha koko kiertoajalla.

Kangas ja Hyyppä ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa lippulaivahanke UNITEssa, jossa tutkitaan ja kehitetään metsädatan keräämistä uusilla teknologioilla. UNITE-hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Elinvoimaisimmat puut sitomaan hiiltä

Metsien inventointiin yksittäisten puiden tasolla voi tutustua osoitteessa metsäkanta.com, jossa on saatavilla puulajikohtaiset kokojakaumat ja laatutiedot. Se on teollisuuden tarve. Tavoitteena on lisätä tietoa yksittäisten puiden kasvunopeudesta, joka kuvaa hiilensidontaa. Muun muassa puun ikä- ja lajitiedot taas tuottavat parempaa tietoa biodiversiteetistä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Yksinpuintulkintamenetelmän avulla metsänomistaja voi suunnitella hakkuut paremmin ja kaataa tarvittavat puulajit. Näin elinvoimaisimmat puut, joilla on suurin hiilensidontakyky tai monimuotoisuus, voi jättää metsiin, Juha Hyyppä toteaa.

Yksinpuintulkinta ei poista muiden inventointimenetelmien tarvetta, sillä aluepohjainen tulkinta ja valtakunnan metsien inventointi keskittyvät tarkkaan puustotunnusten tuottamiseen. Yksinpuintulkinta kertoo, missä yksittäiset suuret puut ovat ja kuvaa paremmin erityisesti tukkipuiden arvoa kuin perinteiset inventointimenetelmät.

Metsien hiilinielujen kehittäminen edellyttää vielä nykyistä tarkempaa metsävaratietoa, mutta sen perustana toimiva kansallinen laserkeilausaineisto tihentyy jatkuvasti, minkä ansiosta laatutietoa saadaan metsistä tulevaisuudessa koko ajan enemmän.

Uusimmat metsien inventointimenetelmät käytäntöön

Suomen metsäkeskus yhdessä Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Maanmittauslaitoksen kanssa selvittävät vuosien 2023-25 aikana metsävaratiedon uusien menetelmien ja yksinpuintulkinnan käyttöönottoa osana vuonna 2026 alkavaa kolmatta kansallista laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Käytännön tavoitteena on yhdistää varttuneempiin metsiin soveltuva yksinpuintulkinta sekä nykyinen aluepohjainen menetelmä, jota tarvitaan edelleen taimikoiden ja nuorten metsien inventoinnissa. Yksi puustotulkinnan keskeisin tekijä on laadukas ja alueen metsiä hyvin edustava koeala-aineisto. Metsäkeskus on ottanut käyttöön puukarttakoealat, joissa mitataan ja paikannetaan maastossa tarkasti kaikki puut. Tämä aineisto soveltuu erinomaisesti myös yksinpuintulkintaan.

Tarkempi kaukokartoitus yhdessä muiden paikkatietoaineistojen kanssa mahdollistaa entistä paremmin metsien monimuotoisuuteen ja luonnonhoitoon liittyvien tietojen tuottamisen, joita kehitetään myös kohti seuraavaa inventointikierrosta.