Monimuotoisuusskenaario näyttää suomalaismetsien kehitykselle oikeaa suuntaa

Luonnonvarakeskuksen tuoreessa skenaariotarkastelussa sekä kuolleen runkopuun että säästöpuiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. Myös lehtipuuston tilavuus kehittyy suotuisaan suuntaan. Monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden positiivinen kehitys edellyttää aktiivisia toimia osana arjen metsätaloutta. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kuvan metsäluonnon muutossuunnista, on seurantojen ja luontotiedon keruuta kehitettävä jatkuvasti.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttaa valmisteleva tutkimustyö on loppusuoralla. Osana tutkimustyötä Luonnonvarakeskus on mallintanut tiettyjen metsälajistolle keskeisten rakennepiirteiden kehitystä suomalaisissa metsissä Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n toimeksiannosta. Metsäluonnon tilaa koskevat skenaariot ulottuvat vuoteen 2055 saakka.

- Nyt saadut tulokset vahvistavat näkemystämme, että puuntuotanto ja metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat yhteensovitettavissa. On erittäin motivoivaa nähdä, että markkinaehtoisella toiminnalla saadaan hyviä asioita aikaan ja metsäsektorin monimuotoisuustyöllä on merkitystä, toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.

Skenaarioiden mukaan monimuotoisuudelle tärkeän kuolleen runkopuun määrä jatkaa kasvuaan. Lisäksi tänä vuonna voimaan astuvien PEFC- ja FSC-metsänhoidon standardien myötä hakkuiden yhteydessä jätettyjen säästöpuiden määrä kasvaa. Tämän johdosta vuoteen 2055 mennessä niiden yhteenlaskettu määrä metsissä kasvaa jopa 50 %. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeä lehtipuuston määrä kasvaa osana aktiivista metsänhoitoa.

-Skenaariot osoittavat, että uusien metsänhoidon standardien myötä kuolleen runkopuun määrää voidaan kasvattaa entisestään. Muutokset metsissämme tapahtuvat kuitenkin hitaasti, esittelee Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Hannu Salminen.

- Kuollutta puuta on monenlaista. Puulajiltaan, lahoasteeltaan sekä kooltaan erilaisella lahopuulla on oma roolinsa luonnon monimuotoisuudessa. Tätä kuvaava kuolleen puun diversiteetti-indeksi kehittyy skenaarioissa positiivisesti, hän jatkaa.

Kuolleen runkopuun lisäksi metsään jää merkittävä määrä lahoavaa oksa- ja latvusbiomassaa sekä lahoavia kantoja ja juuria. Jatkossa tulisikin tarkastella talousmetsien lahopuustoa kokonaisuutena siitä riippuvaisen lajiston näkökulmasta.

Metsien terveys ja monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä

Luonnonvarakeskuksen skenaariotarkastelut esiteltiin tänään Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n järjestämässä asiantuntijawebinaarissa. Samassa tilaisuudessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin piti esityksen luonnon monimuotoisuuden merkityksestä tulevaisuuden ilmastoon sopeutumisessa.

Melin painottaa, että käynnissä oleva ilmastonmuutos kasvattaa metsien tuhoriskiä, mutta riskin realisoituminen on kuitenkin kiinni siitä, millaisia metsät ovat.

- Monimuotoiset ja puulajistoltaan vaihtelevat metsät kasvattavat iskunottokykyä. Kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on välttämätöntä, hän painottaa.

Webinaarin kommenttipuheenvuorot esittivät kansanedustajat Saara-Sofia Siren (kok.) ja Piritta Rantanen (sd.). Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Stora Enson yritysvastuupäällikkö Janne Yrjösen toimesta, miten monimuotoisuustyö metsissä käytännössä tehdään.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta valmis syksyllä

Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n marraskuussa 2022 yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n, Paikkatietokeskuksen ja Tapio Palvelut Oy:n kanssa aloittama tutkimushanke selvittää metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikajänteellä. Hankkeessa kerättyä tutkimustietoa hyödynnetään syyskuussa 2023 julkaistavassa toimialan monimuotoisuustiekartassa.

- Työ luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi on meille erittäin tärkeä asia. Puuta jalostava teollisuus saa tiekartasta tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja kehittää toimintaansa, Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen kiteyttää.

Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n jäsenten lisäksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö, Marjatta ja Eino Kollin säätiö sekä Puumiesten ammattikasvatussäätiö.