Taimikot hoidetaan pääosin hyvin – työmääriä tulisi kuitenkin lisätä

Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna noin 8000 hehtaaria hoidettuja taimikoita ja nuorten kasvatusmetsien harvennuksia, joihin oli haettu valtion kemera-tukea. Valtaosa taimikonhoitotöistä oli tarkastusten perusteella toteutettu hyvin ja rahoitusehtojen mukaisesti.

Metsäkeskus tarkasti hoidettuja taimikoita ja nuorten kasvatusmetsien harvennuksia eri puolilla Suomea yhteensä 8035 hehtaaria, josta 1930 hehtaaria tarkastettiin satunnaisotannalla ja loput harkinnan perusteella. Otantatarkastukseen valitusta metsänhoitotöiden pinta-alasta 26 prosenttia ei täyttänyt tukirahoituksen ehtoja eikä tukea voitu myöntää.

Otantatarkastukseen kohteet valikoituvat satunnaisesti. Otantatarkastuksen tulos kertoo, mikä osuus kaikista työmaista ei täytä rahoituslain ehtoja.

Taimikoiden ja nuoren metsän hoitokohteita taas otetaan harkinnanvaraiseen tarkastukseen, kun on syytä epäillä, että tukirahoituksen ehdot eivät täyty.

– Yleisin syy on se, että metsävaratiedon perusteella puuston arvioidaan olevan liian järeää ja asia halutaan varmistaa maastotarkastuksella, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta

Harkinnan perusteella tarkastetuista työmaista hieman yli puolet ei täyttänyt rahoitusehtoja.

Taimikko jää usein liian tiheäksi

Yleisin syy kielteiseen tukipäätökseen taimikonhoitokohteissa on se, että taimikko on jäänyt liian tiheäksi metsänhoitotyön jälkeen. Tällöin metsänomistajalle voidaan antaa mahdollisuus korjata työ rahoitusehtojen mukaiseksi. Toiseksi yleisin hylkäämisen syy on se, että työtä ei ole lainkaan tehty. Tekemätöntä työtä on kuitenkin vain 2–3 prosenttia ilmoitetusta pinta-alasta.

– Taimikko jää todennäköisemmin liian tiheäksi, kun taimikonhoitoa tekee metsänomistaja ammattimetsurin sijaan. Tiheäkin taimikko kasvaa hyvin, mutta ensiharvennuksessa tiheä puusto hankaloittaa harvennusta ja usein huonontaa työn laatua, toteaa Nikkola.

Nuoren metsän hoitokohteissa, joissa puunkorjuu on tehty monitoimikoneella, tuki joudutaan hylkäämään useammin. Tukea haetaan usein kohteille, joissa puusto on rahoitusehtoihin nähden jo liian järeää tai puita ei ole tarvinnut kaataa ehtojen vähimmäismäärää. Kyseessä on tällöin ollut normaali harvennushakkuu, johon tukea ei enää myönnetä.

Valtion tukea myönnettiin viime vuonna metsänomistajille taimikonhoitoon ja nuoren metsän hoitoon 30 miljoonaa euroa. Töitä tehtiin 113 000 hehtaaria.

– Työmäärä laski edellisestä vuodesta ja käyttämättä jäi useita miljoonia euroja. Tänä vuonna työmäärät näyttäisivät taas jonkin verran nousevan, Nikkola sanoo.

Taimikonhoito kannattaa

Taimikonhoidolla voidaan lisätä metsien hiilinieluja pitkän ajan kuluessa. Taimikkoon kasvamaan jätetään laadullisesti parhaat ja parhaiten kasvavat puut.

– Lepät, pihlajat ja pajut kasvavat aluksi nopeasti, mutta niiden kasvuvoima loppuu nopeasti. Monimuotoisuus voidaan huomioida jättämällä riistatiheikköjä eläinten suojapaikoiksi ja tekemällä useamman kuin yhden puulajin metsiköitä, Nikkola sanoo.

Taimikonhoito parantaa myös metsän taloudellista tuottoa.

– On myös muistettava, että tänä päivänä istutetaan taimia, jotka kasvavat metsänjalostuksen ansiosta entistä nopeammin. Tämäkin hyöty menetetään, jos istutustaimia kuolee hoitamattomuuden tähden, Nikkola huomauttaa.