Taloudellinen hyöty kirittää metsänomistajia taimikonhoitoon

Metsänomistajat ovat tietoisia taimikonhoidon hyödyistä sekä kertovat hoitavansa taimikoitaan aktiivisesti. Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa kyselyssä selvisi, että metsänhoidollinen tarve on metsänomistajille tärkein syy hoitaa taimikoita. Taloudellinen hyöty kannustaa metsänhoitotöihin. 

Metsäkeskus toteutti syksyllä 2023 metsänomistajille kyselyn taimikonhoidosta, johon vastasi yli tuhat metsänomistajaa eri puolilta Suomea.  

Vastausten perusteella metsänomistajat olivat erittäin tietoisia omien metsiensä taimikonhoidon tarpeesta sekä sen hyödyistä. Jopa 97 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista oli tietoisia omien metsiensä taimikonhoidon tarpeesta ja 84 prosenttia oli toteuttanut tai teettänyt taimikonhoitoa kolmen viime vuoden aikana.  

Metsätilan etäisyydellä asuinpaikasta ei ollut vaikutusta taimikonhoidon tekemiseen tai teettämiseen. Sen sijaan metsänomistajan korkea ikä laski aktiivisuutta teettää tai tehdä taimikonhoitoa. Erityisesti pinta-alaltaan pienillä tiloilla aktiivisuus oli vähäisempää kuin suuremmilla tiloilla.  

Taimikonhoito jää tekemättä usein ajanpuutteen vuoksi 

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä arvoja metsänomistajat painottavat taimikonhoidossa. Vaihtoehtoina olivat: taloudelliset arvot, luonnon monimuotoisuus, virkistys, luonnonsuojelu, riistanhoito ja ilmastokestävyys.  

Kyselyyn vastanneet metsänomistajat painottivat taloudellisia arvoja selvästi eniten. Metsänomistajista 80 prosenttia piti taloudellisia arvoja tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Etenkin maa- ja metsätalousyrittäjät sekä nuoremmat ikäluokat kokivat taloudelliset arvot erittäin tärkeiksi. Seuraavaksi eniten vastaajat painottivat monimuotoisuusarvoja. Vastaajista 63 prosenttia piti niitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä. 

Taimikonhoidon toteuttamiseen vaikutti ensisijaisesti metsänhoidollinen tarve. Lisäksi noin puolet vastaajista piti kemera-tukea tärkeänä, jotta taimikko tulee hoidettua. Toisaalta puolet metsänomistajista oli teettänyt tai tehnyt taimikonhoitoa myös ilman tukea. Ajanpuute oli tärkein syy, miksi taimikonhoito jäi tekemättä. Tämä korostui etenkin nuoremmissa ikäluokissa.  

Metsänomistajat toivovat enemmän kohtaamisia alan toimijoiden kanssa 

Kyselystä selvisi myös, että taimikonhoitotöitä ei ollut lainkaan markkinoitu kolmasosalle kyselyyn vastanneista metsänomistajista kolmen viime vuoden aikana. Metsänomistajat toivoivat enemmän kohtaamisia metsäalan toimijoiden kanssa. Yleinen viestintä ja henkilökohtaiset yhteydenotot koettiin merkittävimmiksi tavoiksi edistää taimikonhoidon toteutusta.  

Hyvää tulosta metsänomistajien aktiivisuudesta ja tietoisuudesta taimikonhoidon hyödyistä selittää osaltaan se, että kyselyyn vastasivat aktiiviset metsänomistajat, jotka ovat kiinnostuneita metsänhoidosta. Metsäkeskuksen metsävaratiedon sekä valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kuitenkin noin puolet tarpeellisista taimikonhoitotöistä jää tekemättä. 

– Metsänomistajien aktivointi olisi tärkeää taimikonhoitomäärien lisäämisessä, kertoo metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli Suomen metsäkeskuksesta.  

– Taimikonhoitoa tarjoavien yrittäjien ja toimijoiden täytyisi ottaa aktiivisesti yhteyttä metsänomistajiin ja markkinoida heille palveluitaan, sanoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.  

Kysely taimikonhoidosta lähetettiin satunnaisesti valitulle 10 000 metsänomistajalle, jotka omistivat yli viisi hehtaaria metsää. Kyselyn toteuttamisessa hyödynnettiin Metsäkeskuksen metsä- ja luontotietoa sekä asiakkuustietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 187 metsänomistajaa.