Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työnjäljessä edelleen paljon parannettavaa

Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2017 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin paljon työnjälkeä, joka ei täyttänyt Kemera-tuen rahoitusehtoja. Näiden kohteiden osuus nousi edellisvuoteen verrattuna. Eniten korjattavaa havaittiin nuoren metsän hoitokohteilta, joilta oli kerätty myös pienpuuta.

Metsäkeskus tarkasti viime vuoden aikana maastossa kaikkiaan 1 600 kohdetta, joilta metsänomistajat olivat jättäneet taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksen ja hakeneet Kemera-tukea. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 8 909 hehtaaria.

Tarkastettujen taimikon varhaishoitokohteiden pinta-alasta 83 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta 68 prosenttia. Tukikelvotonta oli 17 prosenttia varhaishoidon ja 32 prosenttia nuoren metsän hoidon työkohteista. Nuoren metsän hoidon kohteista huomautettavaa oli eniten kohteilla, joilta oli kerätty myös pienpuuta.

Yleisin syy taimikon varhaishoidon Kemera-hakemusten hylkäämiseen oli taimikon liian varovainen harvennus, jolloin kasvatettava puusto oli jäänyt liian tiheäksi. Varhaishoidon hakemuksia hylättiin myös, kun töitä ei ollut tehty ilmoituksesta huolimatta.

Nuoren metsän hoidon Kemera-hakemuksia hylättiin myös puuston ylitiheyden vuoksi. Kohteilla, joilla oli kerätty myös pienpuuta, hylkäyksen aiheutti useimmin kasvatettavan pääpuulajin liian suuri keskiläpimitta.

- Osalla ylitiheiksi arvioiduilla kohteilla tehtiin tarkastuksen pohjalta korjaavia töitä. Näiden korjausten jälkeen voitiin Kemera-tuki vielä myöntää, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Maakunnallisessa vertailussa työnjälki taimikon varhaishoitokohteilla oli parasta Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Heikointa jälki oli Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Nuoren metsän hoidossa parasta työnjälkeä mitattiin Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ja heikointa Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.

Metsänhoitotöiden omavalvonta parantaa työn laatua

Metsäkeskus on viime vuosina pyrkinyt parantamaan Kemera-töiden laatua erilaisilla toimenpiteillä. Metsäalan toimijoille ja metsänomistajille on järjestetty paljon koulutuksia ja annettu neuvontaa Kemeran tukiehdoista ja laadukkaasta työnjäljestä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä ovat taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon omavalvonnan verkkokoulutukset.

Metsänhoitotöiden laatu paranee parhaiten, kun kehitetään alan toimijoiden työn omavalvontaa. Metsälakien valvonnan ja tiedonkeruun digitalisoituminen helpottaa omavalvontatiedon käsittelyä ja varmentamista entisestään.

- Lisäksi koulutuksilla on huolehdittava siitä, että kaikki toimintaketjussa mukana olevat hallitsevat säädösten vaatimukset sekä hyvän metsänhoidon suositukset ja menetelmät. Metsäammattilaisten ammattiylpeydellä on myös oma sijansa tässäkin asiassa, Korhonen Metsäkeskuksesta sanoo.

Metsänomistaja löytää oman metsänsä hoitokohteet kirjautumalla Metsäkeskuksen maksuttomaan Metsään.fi-palveluun. Palvelussa metsänomistajat ja metsäalan toimijat voivat myös hakea Kemera-tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon ja ilmoittaa töiden toteutuksesta.