Syke ja Luke tiedottavat: Tarkastelukehikko Suomen luonnontilaisten ja vanhojen metsien tunnistamiseen on valmistunut

EU:n biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan tiukasti EU:n jäsenvaltioissa. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tarkastelleet tutkimustiedon avulla, miten luonnontilaiset ja vanhat metsät voidaan tunnistaa Suomessa EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Syken ja Luken raportin käsikirjoitus valmistui 4.12. ja luovutettiin ympäristöministeriölle.

Vanhojen metsien suojelemiseksi on vahva tietopohja

EU:n komission ohjeistuksessa on määritelty indikaattorit luonnontilaisille metsille ja vanhoille metsille erikseen. Luonnontilaisten metsien (primary forest) osalta noudatetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää, joka on ollut käytössä monissa jäsenmaissa suojelualueilta koottavan tiedon raportoinnissa jo aiemmin. Vanhat luonnontilaiset metsät muodostavat osan EU:n komission ohjeistuksessa määritellyistä vanhoista metsistä. Vanhat metsät (old-growth forest) on kuitenkin laajempi käsite, sillä se sisältää vanhoja metsiä, jotka rakenteeltaan ja dynamiikaltaan alkavat riittävästi muistuttaa vanhaa luonnontilaista metsää. Sekä iän että luonnontilaisuuden vähimmäisvaatimukset ovat alhaisemmat kuin vanhoilla luonnontilaisilla metsillä.

Raportin “Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – EU:n komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu” käsikirjoituksessa on

• tarkasteltu pohjoismaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen keskeisten indikaattorien eli puuston iän ja kuolleen puun määrän vaihtelua luonnontilaisissa metsissä,
• koottu valtakunnan metsien inventointiaineistoja hyödyntäen luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien potentiaalisia pinta-aloja eri metsäkasvupaikoilla ja maan eri osissa (suurin osa näistä metsistä on jo suojeltu),
• arvioitu aiempien vanhojen metsien inventointiohjeita ja verrattu niitä EU:n ohjeistukseen.

Syken ja Luken tarkastelun lopputuloksena muodostuu luonnontilaisille ja vanhoille metsille ikää ja kuollutta puuta sekä muita indikaattoreita hyödyntävä tarkastelukehikko, jota voidaan käyttää kohteiden tunnistamisessa ja rajaamisessa. Vanhoja metsiä määritteleville kriteereille ei tutkimustiedosta voi johtaa yksiselitteisiä kynnysarvoja. Tarkastelukehikko ei siten tarjoa valmista ratkaisua vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi. Prosessin seuraavassa vaiheessa ympäristöministeriö valmistelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa kansalliset kriteeriehdotukset poliittista päätöksentekoprosessia varten.

- EU:n ohjeistus vaatii tulkintaa ja siksi tarjoamme laajan, tutkimukseen ja aiempiin inventointitietoihin pohjautuvan tietopaketin päätöksenteon tueksi. Viime kädessä kriteerien määrittelyssä on kyse poliittisesta päätöksestä, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.

- Suurin osa luonnontilaisista ja vanhoista metsistä sijaitsee jo suojelluilla alueilla ja pohjoisessa Suomessa sekä valtion mailla. Lasketut pinta-ala-arviot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella vanhojen metsien suojelun vaikutuksia puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien alaan, mikäli lopulliset vanhojen metsien kriteerit vastaavat laskelmissa käytettyjä kriteereitä, sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

- Tiedämme, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Tutkimuslaitostemme asiantuntemuksella nyt tehty kooste on arvokas tietopohja kansalliselle työlle. Suurin osa Suomen edustavimmista vanhoista metsistä on jo kartoitettu. On kustannustehokasta käyttää aiempia selvityksiä, kun suojeltavia luonnontilaisia ja vanhoja metsiä tunnistetaan, sanoo yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.

"EU:n BD-strategian luonnontilaiset ja vanhat metsät Suomessa” -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Käsikirjoitus julkaistaan Syken raportteja -julkaisusarjassa alkuvuodesta 2024.