Metsätuhoja paikannetaan pian tarkkojen satelliittikuvien avulla

Suomen metsäkeskus alkaa tuottaa metsätuhojen havainnointiin ja tiedotukseen uutta järjestelmää. Kuolleita puita ja puuryhmiä pystytään havaitsemaan entistä tarkemmista satelliittikuvista ja jatkossa tieto niistä kulkee nopeasti myös maanomistajille. Tuhohavainnointihanketta rahoittaa Business Finland ja kumppaneina hankkeessa ovat KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy.

Metsätuhojen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina, kun ilmasto lämpenee. Ilmastonmuutos lisää myrskyjä, kuivia kausia ja niiden seurauksena myös hyönteistuhoja metsissä. Kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat olleet viime vuosina Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa jokakesäinen vakava ongelma ja tuhoriski kasvaa myös Suomessa.

Metsäkeskus alkaa havainnoida kuolleita puita ja puuryhmiä ajantasaisten ja entistä tarkempien satelliittikuvien avulla. Näin mahdollisia metsätuhoja voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa, ennen kun ne ehtivät levitä laajemmalle alueelle. Kesästä 2025 lähtien tiedot mahdollisesti leviävistä tuhoista toimitetaan viipymättä maanomistajille karttojen ja satelliittikuvien kera.

Tällä hetkellä Metsäkeskus seuraa metsätuhojen esiintymistä ja laajuutta pääasiassa metsänkäyttöilmoituksista, joilla on ilmoitettu tuhohakkuista. Metsänkäyttöilmoitusten ja metsävaratiedon perusteella on määritelty hyönteistuhojen riskikohteita. Hyönteistuhoriskikohteista on lähetetty vuosittain metsänomistajille kirjeitä, joissa kehotetaan tarkistamaan mahdolliset tuhot maastossa ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla estetään niiden leviämistä.

– Jatkossa maanomistajille saadaan välitettyä tietoa jo havaituista tai alkavista metsätuhoista, eikä pelkästään riskikohteista. Tämä on merkittävä parannus, kertoo tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö Lauri Haataja Suomen metsäkeskuksesta.

Havainnointi painottuu aluksi Kaakkois-Suomeen

Uutta metsätuhojen havainnointi- ja tiedotusjärjestelmää kehitetään ja testataan vuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana. Ensi kesänä Metsäkeskus kerää kattavasti droneilla ja maastossa tietoa, jota käytetään KOKO Forestin ja Sitowisen tuottaman satelliittihavainnoinnin opetus- ja vertailuaineistona. Vertailuaineistolla myös varmistetaan satelliittihavaintojen luotettavuus.

Tuhohavainnointia tehdään eri puolilla Suomea aina tilanteen mukaisilla aineistoilla ja tuhoriskin mukaan. Vuoden 2024 aikana havainnointi painottuu Kaakkois-Suomeen, missä kirjanpainajat ovat aiheuttaneet edelliskesinä vakavimmat tuhot koko maassa.

Tuhotietoa kustannustehokkaasti

Kehittämishankkeen aikana selvitetään myös, minkä laatuisilla satelliittiaineistoilla saadaan tuotettua tietoa metsätuhoista maanomistajille valtakunnallisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Mitä tarkempia satelliittikuvat ovat, sitä kalliimpia ne ovat. Maksuttomilla ja avoimesti saatavilla satelliittiaineistoilla voidaan paikantaa ainoastaan laajoja tuhoalueita. Nyt tuhohavainnoinnin tarkkuutta halutaan lisätä, Haataja kertoo.

Tarkimmat käytetyt satelliittikuvat ovat tarkkuudeltaan 0,5 x 0,5 metriä. Maksuttomien satelliittiaineistojen tarkkuus on 10 x 10 metriä. Tarkkojen satelliittikuvien avulla voi olla mahdollista seurata myös esimerkiksi erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden toteutusta.

– Kuvista voi olla mahdollista havaita esimerkiksi, onko maastossa tehty maanmuokkausta, taimikonhoitoa tai harvennushakkuita. Selvitämme hankkeen aikana, missä kaikessa tarkkoja satelliittikuvia voi hyödyntää, Haataja sanoo.

Metsäkeskus seuraa tällä hetkellä maksuttomien satelliittikuvien avulla uudistushakkuita sekä mahdollisia metsälakirikkomuksia. Tähän valvontatyöhön maksuttoman satelliittiaineiston tarkkuus on riittävä.