Sarvamaa EU:n uusista ilmastotavoitteista: "Syynissä tulevat jälleen olemaan metsät ja maatalous"

Euroopan unionin komission helmikuun alussa julkaistun ilmastotavoitteen mukaan EU tulee vaatimaan jäsenmailtaan kasvihuonekaasujen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) pitää tavoitteita äärimmäisen kunnianhimoisina, muttei odottamattomina.

- Olihan tämä täysin odotettavissa. Näyttävä poliittinen liike lainsäädäntökauden loppumetreillä sinetöi sen, mistä nykyinen komissio kaikenkirjavine hahmoineen muistetaan. Syynissä tulevat jälleen olemaan metsät ja maatalous, kommentoi Sarvamaa.

Sarvamaan mukaan ilmapiiri Euroopassa on kiristynyt Ranskasta ja Saksasta lähteneiden laajojen maataloustuottajien protestien vuoksi, ja kahtiajakautunut keskustelu on syventänyt kuilua eri osapuolten välillä: - Nämä tavoitteet tulevat herättämään lisää reaktioita tuottajissamme, toteaa Sarvamaa.

- EU-korttelit olivat protestien vuoksi viime viikolla kirjaimellisesti liekeissä. Tuottajien hätä on aito, eivätkä protestit tule rajoittumaan vain suuriin jäsenvaltioihin. Ruoantuotanto on koko eurooppalaisen yhteiskunnan kulmakivi ja huoltovarmuuden perusta, sanoo Sarvamaa.

- Olemme luvanneet perussopimuksissa asti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet, ja niihin kuuluvat esimerkiksi maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja kohtuulliset kuluttajahinnat. EU ei saa näyttäytyä omille tuottajilleen kaksinaamaisena, jatkaa Sarvamaa.

Suomen osalta keskusteluun tulee ehdotuksen myötä jälleen hiilinielujen asema ja hakkuiden määrä.

- Jälleen ollaan ratkaisevien metsäkysymysten äärellä. Suomi joutuu jatkuvasti perustelemaan kompetenssiaan metsäkysymyksissä ja tulevalla kaudella tarvitaan edelleen vahvoja kansallisen metsäkompetenssin puolustajia, sanoo Sarvamaa.

Sarvamaa pitää erityisen tärkeänä, että keskustelu tavoitteen ympärillä rauhoitetaan alkuunsa, jotta kansalaisten siirtyminen keskustelun ääripäihin vältetään.

- Nyt joka ikisen keskusteluun osallistujan on vedettävä hieman happea. Näyttävällä luvulla ei välttämättä kovin pitkälle pötkitä, jos lainsäädäntökehikko erityisesti vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ei ole riittävän joustava. Avainsanoja tulevissa keskusteluissa ilmastolainsäädännöstä ovat kustannustehokkuus, reiluus ja tarkoituksenmukaisuus, pohtii Sarvamaa.

- Peräänkuulutan kokonaisvaltaista arviointia, kansallisten erityispiirteiden huomioimista ja Euroopan unionin strategisen autonomian asettamista tärkeysjärjestyksen kärkeen. Ilmastolainsäädäntö on tärkeää, mutta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa maanosamme autonomian on tultava ykkösenä, päättää Sarvamaa.