MTK ry: EU:n maaperäasetuksen valmistelussa askeleita oikeaan suuntaan – “Direktiivi ei saa heikentää maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä”

EU-komissio julkaisi maaperän seurantaa koskevan direktiivin heinäkuussa 2023.  Direktiivin tavoitteena on saavuttaa terve maaperä viimeistään vuonna 2050. MTK on korostanut direktiivin valmistelussa sitä, että kansalliset olosuhteet otettaisiin kattavasti huomioon.

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona maaperädirektiivistä. MTK:n mukaan äänestys toi monia hyviä parannuksia ympäristövaliokunnan kantaan, kuten tarvittavia joustoja kestäviin maanhoidon periaatteisiin ja käytäntöihin (Art. 10). Samalla vahvistettiin maanomistajan oikeuksia ja omaisuudensuojaa muun muassa valvontaan liittyvissä toimenpiteissä. Tässä Euroopan parlamentti seurasi maatalousvaliokunnan mielipidettä.

- On tärkeä muistaa, että direktiivin ensisijainen tarkoitus on maaperän terveyden määrittäminen ja sen parantaminen selkein mittarein. Jos jäsenmaissa tulisi toteuttaa sitovia listauksia siitä, mitkä toimenpiteet ovat kestäviä ja kestämättömiä maa- ja metsätaloudessa, se voisi rajoittaa myös hyväksi todettuja käytäntöjä, kuten maanmuokkausta. Myös tähän liittyvät delegoidut säädökset poistuivat, mikä on positiivista, MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala sanoo.

Vaikka kestävän maanhoidon menetelmät eivät Euroopan parlamentin mukaan vaadi yksityiskohtaista lainsäädäntöä, direktiiviin jää vielä muita ongelmakohtia. MTK pitää EU-parlamentin menetelmää terveen maaperän määrittelyksi liian monimutkaisena, sillä kaikki parlamentin ehdottamat maaperän terveyden mittarit eivät ole Suomessa olennaisia tai tutkittuja (Art. 7 ja 9).

- Monia ongelmakohtia liittyy vielä maaperän terveyden seuraamiseen, sillä ympäristövaliokunnan ehdottama malli monine indikaattoreineen on epäselvä ja vaikeasti toimeenpantavissa. Maanomistajat ja jäsenmaat tarvitsisivat mallin, joka ottaisi huomioon jäsenmaiden erityispiirteet, ja joka ymmärrettäisiin pelloilla ja metsissä. Muuten direktiivin vaikutus jää vähäiseksi, MTK:n maaperä- ja ilmastoasiantuntija Heikki Aro taustoittaa.

Riski ehdotusten monitulkintaisuudesta on edelleen ilmeinen. Aro pohtii, tullaanko esimerkiksi seurannan tuloksia hyödyntämään laajemmin kuin maaperän seurannassa, miten datan omistus ja hallinta järjestetään ja miten datan jakelu tapahtuu. MTK painottaa, että jäsenmaille tulisi jättää liikkumavaraa kansallisten mittarien ja kuvaajien raja-arvojen asettamisessa. Tällä ei kuitenkaan tulee vaarantaa tulosten vertailtavuutta jäsenmaiden välillä.

- Direktiivi ei saa heikentää maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Avoimia kysymyksiä on edelleen liikaa, jotta tuottajat- ja metsänomistajat jäsenmaasta riippumatta olisivat samalla viivalla, Aro kommentoi.

Direktiiviehdotus on myös jäsenvaltioiden käsittelyssä. Kolmikantaneuvottelujen odotetaan käynnistyvän ensi syksynä. MTK painottaa, että Suomen tavoitteena tulee jatkovalmistelussa olla maa- ja metsätalouden jatkuminen, maanomistajien omaisuudensuojan turvaaminen, tarpeettoman byrokratian välttäminen ja kansallisten erityispiirteiden huomioiminen maaperän terveyden seurannassa.