Kasvatushakkuiden korjuujälki parani edellisvuodesta

Lämpimät ja sateettomat säät helpottivat puunkorjuuta vuonna 2018. Sääolosuhteiden myönteinen vaikutus näkyi myös Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten tuloksissa. Kasvatushakkuiden korjuujälki parani edellisvuoteen verrattuna. Eniten huomautuksia tarkastuksissa annettiin puustovaurioista, liian leveistä ajourista sekä liiallisesta harvennusvoimakkuudesta.

Suomen metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälkeä 118 leimikolla vuonna 2018. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 453 hehtaaria.

Korjuujälki arvioitiin hyväksi noin 55 prosentilla kohteista. Tulos oli edellisvuotta selvästi parempi. Tuolloin korjuujälki oli suositusten mukaista vain 37 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Vuoden 2018 tarkastuksissa huomautettavaa oli alle puolella kohteista. Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista, liian leveistä ajourista sekä liian voimakkaista harvennuksista. Usealla kohteella huomautuksen aiheutti myös hakkuukoneiden maastoon jättämät ajourapainaumat. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni neljällä kohteella.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Pohjois-Savon leimikoissa ja heikointa Varsinais-Suomessa.

Talousmetsien kasvatushakkuut ovat harvennushakkuita, joissa metsästä poistetaan osa puustosta. Näin metsään jäävät puut saavat lisää elintilaa ja valoa kasvaakseen järeiksi tukkipuiksi.

Huolellisella puunkorjuun suunnittelulla parhaaseen lopputulokseen

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä on aiheuttanut lisääntyviä haasteita leimikoiden puunkorjuussa sekä metsäteiden kunnon heikentymistä. Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Erityisesti maastovauriot uhkaavat lisääntyä.

Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita. Suomen metsäkeskus julkaisi vuonna 2017 tietotuotteen, joka sisältää Manner‐Suomen alueelta korjuukelpoisuuskarttoja. Tieto on tuotettu kaukokartoitusaineistoja ja maastotietokantaa hyödyntäen ilman maastotyötä. Kartat kertovat, missä maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina.

- Käytännössä korjuukelpoisuuteen vaikuttavat maaperän kantavuuden lisäksi myös vaihtuvat olosuhteet. Korjuukelpoisuuden suunnittelun aputyövälineenä korjuukelpoisuuskarttoja kannattaa hyödyntää, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.