Metsä Group keskittämässä puunkorjuuta ja -kuljetusta suuremmille kokonaisuuksille

Metsätransin saamien tietojen mukaan Metsä Group on keskittämässä raakapuun korjuun ja kuljetuksen suuremmille kokonaisuuksille. Jatkossa jokaisen sopimuskumppanin tulisi vastata vähintään 300 000 motin vuosittaisesta suoritteesta.

Syksyllä Metsä Groupin tuotantojohtajana aloittanut Ilkka Köntti vahvistaa tiedon pitävän paikkansa, ja muutoksen koskevan koko Suomea. Ensimmäisten uuden mallin mukaisten sopimusten on määrä astua voimaan tulevan vuoden juhannuksen tienoilla, ja sitä seuraavan vuoden aikana koko sopimuskanta on määrä uudistaa.

- Halusimme viestiä tästä mahdollisimman hyvissä ajoin jo marraskuun yrittäjäinfossamme. Tarkoituksena ei ole räjäyttää koko sopimuskantaa, emmekä ensisijaisesti julkaise uusia kilpailutuksia vaan haluamme, että ne kumppanimme, joilla on kasvuhalukkuutta, pääsisivät ensin sanomaan sanansa ja toivomme, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen, Köntti toteaa.

Kaikissa Metsä Groupin nykyisissä korjuu- ja kuljetussopimuksissa on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Käytännössä antamalla ilmoitus nyt, yhtiöllä on siis varmistettuna kapasiteetti tulevalle talvikaudelle, ja muutokset voisivat astua voimaan aikaisintaan keväällä, kun puunkorjuu perinteisesti hiljenee. Köntin mukaan nykyisten sopimusten irtisanominen ei kuitenkaan ole ensimmäisenä keinovalikoimassa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Toivottavasti yhtään irtisanomista ei synny. Tietenkään kaikkia sopimuksia ei uusita, ja vanhaa sopimuskantaa ajetaan näin alta loppuun. Tavoiteaikatauluna on, että vuoden 2027 puolivälissä kaikki sopimukset ovat uuden mallin mukaisia. Toki meillä on sopimussitoumuksia myös yli tuon ajankohdan, mutta uskon että nämä kumppanit löytävät paikkansa siihen mennessä, hän jatkaa.

Yhteenliittymissä oltava vahva pääurakoitsija

Muutos osuu siis ennen kaikkea pienempiin yrityksiin, käytännössä esimerkiksi autopuolella 300 000 motin vuosittainen suorite tarkoittaa noin viiden auton ajoja. Kaikilla tätä pienemmillä Metsä Groupin sopimuskumppaneilla tulevaisuus on nyt epävarma.

Yksi keino näille yrityksille vastata muutokseen olisi yhteenliittymien perustaminen. Tätä rajoittaa kuitenkin Metsä Groupin vaatimus, jossa pääurakoitsijan on hoidettava omalla kalustolla vähintään puolet vuosittaisesta suoritteesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Meillä on aiemmin ollut vaatimuksena, että pääurakoitsijan on hoidettava omistamillaan resursseilla 75 prosenttia. Nyt tästä tullaan hieman alaspäin. Emme kuitenkaan halua luoda sellaista tulevaisuuden mallia, jossa sopimuskumppanimme ei ole itse urakoitsija, Köntti selventää.

Köntin mukaan Metsä Group odottaa pääurakoitsijoiltaan vahvaa kokonaisuuden hallintaa. – Haluamme varmistaa palvelun laadun, ja koen sen huonoksi poluksi, että alihankintaa viedään liian pitkälle.

Heikko suhdanne vaikeuttaa yritysten laajenemista

Vaikka Köntti haluaa valaa uskoa kumppaniyrityksiin, ja nähdä muutoksen mahdollisuutena kasvuun sekä tuottavuuden parantamiseen, kaikki yrittäjät eivät ole ottaneet tietoa muutoksista vastaan yhtä positiivisesti.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Monia tuntuu hiertävän, että aiemmin mittavaa tulosta tehneiltä metsäyhtiöiltä ei neuvotteluissa ole vuosiin herunut indeksikorotusta enempää lisää taksoihin. Kannattavuus alan yrityksillä on keskimäärin ollut heikko, mikä on vaikeuttanut taloudellisten puskurien rakentamista. Kuluvan vuoden aikana Metsä Groupillakin on ollut laajoja tuotannon rajoituksia, mikä on näkynyt suoraan kumppaniyritysten työtilanteessa.

Kuten eräs yrittäjä Metsätransille totesi: Me olemme joustaneet, kun kalustoa on seissyt ja kuljettajat ovat joustaneet lomautusten ja pienempien tuntien myötä, vain odotellen käännettä parempaan. Tämä on syönyt kassaa ja käyttökatetta, ja nyt sitten pudotetaan tällainen pommi. Tällaisessa tilanteessa toiminnan laajentaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Kustannuksia leikattava

Ilkka Köntti korostaa, että nyt tehtävä sopimusmallin uudistaminen ei ole yhtä kuin Metsä Groupin aiemmin uutisoitu säästöohjelma, mutta sen arvioidaan kuitenkin tuovan säästöjä.

- Me olemme olleet liian pitkään vanhassa toimintamallissa. Meidän oma liiketoimintamme täytyy saada paremmalle tasolle, ja se koskee myös alihankintaketjun tilaussuunnittelua. Teemu Tolppaa lainatakseni tämän hetken kurimuksessa ongelmana ei ole rukkasten hinta, vaan se ettei niille rukkasille ole käyttöä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Köntin mukaan tarkoituksena on tarkistaa myös resurssien mitoitus, käytännössä siis karsia korjuu- ja kuljetussopimusten kokonaismottimääriä, jotta yllä mainitun kaltaiset seisokit jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Hän myöntää, että tässä Metsä Groupilla on parantamisen varaa.

- Tietysti tässä on ollut korona-aikaa, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Trumpin tulliväännöt, enkä tiedä ovatko nämä kaikki muutokset olleet kenenkään hallussa tai helposti ennustettavissa. Haluan silti nostaa esille, että korona-aikana saimme yrittäjiltämme paljon positiivista palautetta, miten olimme mukana äkillisen kustannusinflaation vaikutusten laimentamisessa.

Mitä taksoihin tulee, Köntti kuittaa niiden asioiden kuuluvan Metsä Groupin ja yrittäjien väliseen sopimuspöytään. – Fakta on kuitenkin se, että tällä hetkellä puusta valmistettavat tuotteet käyvät heikosti kaupaksi. Rahaa tulee vähemmän sisään, ja kaikki meidän kustannuserät olisi sopeutettava sen mukaan. Tämä koskee niin tuotelogistiikkaa kuin puun korjuuta ja kuljetustakin, se on ehdoton edellytys sille, että voimme osallistua kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla.

Keskittyminen jatkuu

Metsätransin vuosittain kokoamat tilastot puunkorjuu ja -kuljetusyrityksistä sekä niiden kalustomäärästä on jo pitkään osoittanut alan keskittymisen. Yritysten määrä on laskenut ja keskimääräinen kalustomäärä kasvanut, varsinkin pienten, yhden tai kahden koneen tai auton yritysten suhteellinen osuus on vähentynyt jatkuvasti.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsä Groupin uudistuksen myötä tämä kehitys väistämättä jatkuu. Varmasti osa pienemmistä yrityksistä pystyykin laajentamaan toimintaansa, ja jotkut löytävät paikkansa suuremman yrityksen alihankkijana. Yhtä varmaa lienee se, että kaikille leipää ei riitä, etenkin kun kokonaisresursseja ollaan vähentämässä.

Köntin mukaan heidän yrittäjäinfonsa on jakanut vahvasti mielipiteitä. – Toiset ovat sanoneet, että johan oli aikakin ja sitten on se toinen puoli, joka on kysellyt, oletteko menettäneet järkenne?

- Haluaisin kuitenkin nähdä, että tämä on iso mahdollisuus, jota tarjoamme yrityksille. Mikä olisi se tie eteenpäin, jos jäisimme nykytilaan? Toki pidemmällä aikajänteellä odotamme, että tulee vielä tilanne, jolloin kapasiteettia ajetaan täysillä, mutta meillä on tämän päivän tilanteeseen liikaa (korjuu ja -kuljetus) resurssia, ja oma näkemyksemme urakoinnin hinnasta. Haluan ajatella, että jos yrityksellä on kykyä johtaa ja suunnitella omaa toimintaansa, näin voidaan avata lisää tilaa tuottavuudelle. Yleensähän liiketoiminnan aallonpohjat ovat niitä hetkiä, jolloin tehdään parhaita päätöksiä tulevaisuudesta. Ymmärrän kyllä senkin, että kun uutisointi alan ympärillä on alaspäin viettävää, niin tuleva voi näyttäytyä sumuisena, tai jopa mustana. Matalan kysynnän vuoksi tarve muutokselle on kuitenkin suuri, ja meidän näkökulmastamme nyt on oikea aika tehdä tämä muutos, hän perustelee.

Samalla Köntti muistuttaa, että alalla on jo paljon toimijoita, jotka toimivat jo paljon suuremmallakin volyymilla.

- Emme missään nimessä ajattele, että pieni toimija on automaattisesti huono. Pienemmässä yrityksessä voi olla erinomaisia puolia, kuten toiminnan laatu ja joustava kustannusrakenne, kun yrittäjä toimii itse kuljettajana. Emme halua tätä tukehduttaa. Päinvastoin olisi hienoa ajatella, että tälle alalle tulisi vielä uusiakin yrityksiä ja meidänkin on mietittävä miten voimme tätä tukea, jotta kynnys olisi mahdollisimman matala.

Isompien yritysten puolesta kuitenkin puhuu Köntin näkemyksen mukaan toimialan kehitys, jossa vaatimukset metsien käsittelyyn ovat korkeat, vastuullisuuden merkitys korostuu, työvoiman saatavuus on heikentynyt ja osaamisvaatimukset lisääntyvät. – Tämä kaikki vaatii yrityksiltä paljon, jotta ne voivat vastata toimialan vaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa.

- Odotan innolla millaista kasvuhalukkuutta kumppaniverkostostamme löytyy, ja siihen liittyen olemme juuri tänään (maanantaina 10.11.2025) lähettäneet kyselyn liittyen uuteen toimintamalliin. Haluamme vastineita, millaisilla kokoonpanoilla kumppanimme olisivat valmiita lähtemään uuden toimintamallin mukaisiin sopimuksiin, Köntti päättää.