Lannoitukset vauhdittavat valtion maiden hiilinielujen kasvua - Metsähallitus on lisännyt metsälannoituksia merkittävästi
Metsähallitus teki viime vuonna ennätysmäärän metsälannoituksia valtion mailla. Metsiä lannoitettiin yhteensä noin 33 000 hehtaaria eri puolilla maata. Määrää on lisätty systemaattisesti 2020-luvulla. Lannoituksilla parannetaan metsien kasvua ja vahvistetaan valtion metsien hiilinieluja.
Metsälannoituksia tehtiin vielä vuonna 2020 valtion mailla 13 000 hehtaarilla. Vuodesta 2021 lähtien lannoitusmääriä on lisätty systemaattisesti johtuen valtion omistajapolitiikan tavoitteesta kasvattaa hiilinieluja monikäyttömetsissä. Sen jälkeen määrä on ollut vuosittain 30 000 hehtaarin tuntumassa lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa vaikeutti lannoitteiden saatavuutta.
Metsälannoitukset valtion mailla vuosina 2020–2025
- 2020 - 13 000 ha
- 2021 - 29 000 ha
- 2022 - 13 000 ha
- 2023 - 32 000 ha
- 2024 - 27 000 ha
- 2025 - 33 000 ha
Metsälannoitukset ovat keskeinen keino valtion metsien hiilinielujen kasvattamisessa. Metsähallituksen strategisena tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2018 tasoon verrattuna.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Kohteet valitaan lannoituksista saatavan hyödyn perusteella.
- Lannoituksilla parannetaan metsien kasvua ja terveydentilaa. Niillä voidaan myös korjata maaperän ravinne-epätasapainoa. Lannoitettu metsä kasvaa nopeammin ja kasvavaan metsään hiiltä sitoutuu enemmän. Metsälannoitukset ovat kannattava investointi, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.
Lannoite kasvupaikan mukaan
Lannoituksia tehdään sekä kivennäis- että turvemailla. Valtaosa tehdään kivennäismailla, esimerkiksi vuonna 2025 noin 80 prosenttia.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Kivennäismailla käytetään metsälannoitukseen kehitettyjä keinolannoitteita ja turvemailla ensisijaisesti puuperäistä tuhkaa. Tuhkan käyttäminen edistää kiertotaloutta, sillä puuperäinen tuhka on suomalaisilla energialaitoksilla syntyvää jätettä, Savolainen kertoo.
Turvemailla vaikutukset kestävät jopa useita vuosikymmeniä, kivennäismaillakin noin kahdeksan vuotta.
Ei estä virkistyskäyttöä
Lannoituksia tehdään eri puolilla maata, mutta alueellisesti ne painottuvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun alueille, sillä niissä on runsaasti lannoituksista hyötyviä metsiä. Näiden maakuntien alueilla tehtiin vuonna 2025 lähes 60 prosenttia lannoituksista. Noin 30 prosenttia painottuu Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntiin ja loput tehdään Lapissa
Toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti. Lannoituskohteen valinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa maalajiin, puustoon ja metsikön sijaintiin valuma-alueella. Vesistöjen ympärille jätetään lannoittamaton suojavyöhyke, ja esimerkiksi huuhtoutumiselle herkät kohteet rajataan kokonaan lannoitusten ulkopuolelle.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Lannoitukset herättävät joskus huolta metsien virkistyskäytön kannalta. Metsiin levitettävät aineet ovat kuitenkin sellaisia, joita maaperästä löytyy muutenkin – esimerkiksi typpeä, fosforia, kaliumia ja booria. Lannoittaminen ei estä metsän muuta käyttöä, ja vaikkapa marjoja ja sieniä voi hyvin poimia lannoitetusta metsästä, metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen vakuuttaa.
