Jykylä & Pojat Oy: puunajoa ja -korjuuta jo 80-vuotta

Ähtärissä toimiva Jykylä & Pojat Oy on melkoinen harvinaisuus suomalaisen puunkorjuun ja puunkuljetuksen historiassa. Jo kolmannessa polvessa toimiva metsäalan yritys on viime aikoina keskittynyt pelkästään savotointiin. Puun maantiekuljetuksesta luovuttiin lopullisesti 2000-luvun alkupuolella.

Leveät telat pitävät maastovaunut vähäisinä, vaikka routaa ei olisikaan.

Yrityksen toiminta alkoi jo vuonna 1937, jolloin Asser Jykylä aloitti kuorma-autoilun bensiinikäyttöisellä Chevroletilla. Alkuvuosina kuljetukset vaihtelivat laidasta laitaan, hiekasta puuhun. Sota-aikana Asser teki paljon myös kenttäsairaalan vaatimia kuljetuksia.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Metsäkone jo 1960-luvulla

Sotien jälkeen suuret metsäyhtiöt, kuten Rosenlew, Rauma-Repola, Metsähallitus, Serla ja Enqwist olivat tärkeitä toimeksiantajia Asser Jykylän yritykselle. Metsäkoneurakoinnin yritys aloitti jo vuonna 1969, jolloin yrityksen Mercedes Benz 4200 kuorma-auto vuodelta 1962 meni vaihdossa ja tilalle saatiin Volvo SM 611. Ajokoneen hinta oli 108 604 markkaa, mutta Mersusta irtosi sen verran hyvitystä, että maksettavaa jäi 91 500 markkaa. Puun kuljetuksessa oli 1980 ja -90 lukujen ajan seitsemän puutavarayhdistelmää. Pikkuhiljaa metsäkoneiden osuus yrityksen toiminnasta lisääntyi. Ensimmäinen moto tuli taloon vuonna 1989.

-Rauma Repola tarjosi mahdollisuutta FMG 0470 Motokärpän hankintaan. Olin meistä nuorin ja kiinnostunein, niinpä motokuskin paikka lankesi minulle, Jorma Jykylä muistelee.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Heti 1990-luvun alussa yritykseen tuli toinen, isompi moto ja kohta kolmaskin. Autokalustoa alettiin vähentämään 2000-luvun alussa. Vuonna 2005 yrityksestä lähti viimeinen puutavara-auto ja vuonna 2007 luovuttiin noin kymmenen vuotta toiminnassa mukana olleesta turveautostakin. Tuon 70- vuotisen jakson aikana ehdittiin ajamaan n. 200 kuorma-autoa vaihtokuntoon.

- Kyselin autojen kuskeilta halua siirtyä meillä konepuolelle ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan muualle. Tyhjän päälle en hyviä kuskejani halunnut jättää. Koska kaikilla kuskeilla oli selvät suunnitelmat tulevaisuuteen, osan siirtyessä meille metsäkonepuolelle, autopuolen lopettaminen oli helpompaa, Jorma Jykylä kertoo.

Kun hakkuiden kausiluonteisuutta saataisiin hieman tasoitettua, niin kaikki ketjussa olevat hyötyisivät, arvioi Jorma Jykylä.

Hyvä henki kantaa

Jykylän mukaan yksi syy autopuolen lopettamiseen oli ajanpuute. Vanhemman sukupolven luopuessa osuuksistaan yrityksessä, Jorma jäi kahdestaan vaimonsa Eijan kanssa hoitamaan yritystä. Jolloin katsottiin järkeväksi karsia toimintoja ja keskittyä vain koneurakointiin. Myös alan kova kilpailu kannusti katsomaan ansaintamahdollisuutta muualta.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Yrityksen työskentelyilmapiiriä voi yhdellä sanalla luokitella mainioksi. Toimessa on yhä yli 30 vuotta yritystä palvelleita miehiä. Timo Koivunen ja Timo Sillman ovat olleet Jykylöillä jo reilut 35 vuotta. Matti Pakarinenkin on ollut talossa jo vuodesta -89 lähtien. Hänellä olisi ollut mahdollisuus jo jäädä vanhuuseläkkeelle, mutta konekuskin työ vei kuitenkin vielä voiton.

- Tällaiset pitkän linjan työntekijät ovat yritykselle erittäin suuri voimavara ja tukipilari. Heidän ammattitaitoon ja asenteeseen pystyy täysin luottamaan ja minä tiedän, että he toimivat aina yrityksen toimintakulttuurin mukaisesti, Jorma Jykylä tunnustaa.

Jykylä & Pojat Oy työllistää kiivaimpien talvikuukausien aikana keskimäärin 24 ammattilaista. Näistä 18 on vakituisessa työsuhteessa. Reilu puolenkymmentä ihmistä on Jykylöillä kiireisempien talvikuukausien ajan töissä, sillä kesäaikaan heillä on omia hankkeita.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Petri Jykylällä on johdettavanaan omistamansa Forest Vital Oy, joka on keskittynyt metsien lannoitukseen. Kesäaikaan Jykylä & Pojat Oy:n yksi ajokone työskentelee Forest Vital Oy:n työmailla lähes koko Suomen alueella levittämässä uuttaa voimaa metsien kasvuun.

Pienet leimikot

Yrityksellä on seitsemän motoa ja kuusi ajokonetta. Aliurakoitsijoilla on viisi konetta eli Jykylän savotoilla häärii kaikkiaan yhdeksän ketjua. Metsä Group ja Keitele Forest ovat tärkeimmät toimeksiantajat. Yrityksistä Keitele Forest on työllistämisen kannalta tasaisin, sillä sen puun tarve on melko tasainen ympäri vuoden. Keiteleelle tehdään lähes pelkästään päätehakkuuta, Metsä Groupin savotat menevät puoleksi harvennuksen ja päätehakkuun kanssa. Päätehakkuita on kuutioissa mitattuna noin 55-60 prosenttia, mutta pinta-alassa laskettuna työ on valtaosin eriasteista harvennusta. Leimikkojen koko on laskenut useita vuosia peräkkäin. Viime vuonna näyttäisi tapahtuneen positiivinen muutos.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

- Toivottavasti jatkossa leimikoiden koko olisi kasvamaan päin. Ostomiehestähän se paljon riippuu, minkä kokoisia leimikoita meille tulee savotoitavaksi. Olisiko Äänekosken tehtaalla ollut myönteinen vaikutus leimikoiden kokoon, Jorma Jykylä miettii.

Moni luulee, että Ähtärissä kaikki on järeitä metsiä, mutta Jykylän kokemuksen mukaan totuus on toinen. Päätehakkuuleimikkojen puiden keskikoko on 200-350 litrassa eli valtaosan hakkuista pystyy tekemään yrityksen pienimmällä koneella. Mutta Keski-Suomeen päin mentäessä metsät ovat Jorma Jykylän mukaan jo aivan eri järeysluokkaa.

Metsä-Ylätalo Oy:n Comfort Ridellä varustettu Komatsu 845 on Pasi Ylätalon mukaan sopivan kokoinen kuormatraktori myös pehmeämmille maille.

Kolmen merkin talo

Yrityksellä on neljä John Deeren motoa ja kolme ajokonetta, Komatsulta on yksi moto ja kaksi ajokonetta. Ponsselta on kaksi motoa ja ajokone. Myöhemmin keväällä yksi John Deeren moto vaihtuu Ponsseen. Useampaan konemerkkiin päätymisen syynä on se, että Jorma Jykylä käyttää konsulttina euroa.

- Kolmen päämerkin kanssa käymme kauppaa. Hankinnasta tehdään rehti tarjouskilpailu, jolloin samoilla varusteilla olevista koneista on helppo valita. Siinä saattaa menettää isoja rahoja, jos innostuu ostamaan yhtä ja samaa merkkiä silmät ummessa, Jorma Jykylä pohtii.

Kaikkien kolmen merkin huollot ovat lähes yhtä kaukana Ähtäristä, joten sieltäkään puolelta ei ole houkutusta keskittyä yhteen merkkiin. Jorma tietää, että kaikilla konemerkeillä pystyy tekemään samat työt. Joskus on riviin sattunut murheellisia ”maanantaikappaleita” ja väistämättä se vähentää intoa kysellä tarjouksia samaiselta merkiltä vähään aikaan.

Koneiden vaihtoväli on ollut 12 – 13 000 tunnissa, mutta nyt tiukemman talouden aikaan väli on hieman venähtänyt. Nyt savotoilla alkaa olla jo 16 000 tuntia ajossa olleita koneitakin. Muutama koneista on hankittu käytettynä, mikä on entisestään lisännyt ajotuntimäärää ennen seuraavaa vaihtoa. Kuskeilta saa hyviä mielipiteitä koneiden hankinnan tueksi. Vaikka heillä on luonnollisesti omat suosikkimerkit, mutta joskus on tullut positiivisia yllätyksiä uuden merkin kanssa, vaikka sitä alkuun vähän vastustettiinkin. Muutamia huoltosopimuksia on ollut, mutta pääosin koneet on huollettu itse.

Vuonna 2009 yritykselle rakennettiin 600-neliöinen halli Ähtärin keskustaan. Kaukolämmössä olevassa hallissa pystytään tekemään kaikki koneiden vaatimat huollot ja korjaukset. Korjaamotilan lisäksi rakennuksessa on noin 100 neliötä toimistotilaa.

Eija ja Jorma Jykylä ovat tyytyväisiä työntekijöidensä ammattitaitoon ja työhönsä sitoutumiseen.

Täytyy olla halu oppia

- Työmotivaatio on hyvä kun kuski saa ajaa haluamallaan merkillä. Olen kuitenkin kannustanut kuljettajia kokeilemaan kaikkia merkkejä, jotta pysyy paremmin jyvällä yleisestä kehityksestä konerintamalla, Jorma Jykylä toteaa.

Kuskit siirtelevät omat koneensa kahdella lavettiautolla.

-Yrityksellä on toisinaan ollut haasteellista löytää nuoria hyviä kuskeja. Silloin tällöin on onneksi tärpännyt, sillä joka vuosi toiminnassa on mukana yksi tai kaksi harjoittelijaa läheiseltä metsäkoululta. Koulun kanssa tehdään muutenkin tiivistä yhteistyötä alan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Asenne ja halu oppia ovat Jorma Jykylä mukaan tärkeimpiä ominaisuuksia, jos haluaa ammattinsa hallitsevaksi metsäkoneen kuskiksi.

Tammikuun lopussa yrityksellä oli ajokoneen kuskin paikka auki. Tiedusteluja tuli 15, mitä Jorma Jykylä pitää varsin hyvänä määränä. Luonnollisesti useimmista tulisi kelpo kuskeja ajan kanssa, mutta yrityksellä ei ole taloudellisessa mielessä mahdollisuutta ottaa koulutusvastuuta. Jykylä & Pojat Oy on kuitenkin vuosien saatossa kouluttanut useampia kuskeja myös itse.

- Kun ihmisen tuntee ja tietää hänen taustansa, niin silloin on helpompi lähteä kouluttamaan hänestä ammattilaista. Meillä pitää olla jonkinlainen varmuus siitä, että ammattitaidon saatuaan kuski pysyy meidän palveluksessa, Eija Jykylä arvioi.

Risto Kantola on Jykylöillä töissä talvikuukaudet. Kantola pitää siitä, että saa talvisin olla hakkuukoneella leimikoilla. Itsenäinen ja vastuullinen työ kiehtoo ja työnsä jäljen näkee heti.

Valta ja vastuu tasapainoon

Koulutuksen ja kurssien muuttuminen itseisarvoksi on Jykylöiden mukaan huolestuttavaa. Koneet ovat stopissa ja kuskit kursseilla, joiden anti saattaa olla kovin laiha. Koulutus on paikallaan, kun jotain todella uutta on annettavana. Onneksi nykyään on mahdollista käydä koulutuksia virtuaalisesti verkossa, jolloin niistä kertyvät kustannukset jäävät murto-osaan.

- Lyhyt sesonkihan se on meidän ikuisuusongelma. Kun hakkuita saisi tehdä tasaisemmin vuoden ympäri, niin tilanne olisi huomattavasti inhimillisempi sekä taloudenpidon että kuskien työllistämisen kannalta. Onneksi tilanne on hieman parantumaan päin ja syksyt ovat olleet hieman aiempaa vilkkaampia, Jorma Jykylä toteaa ja jatkaa, että metsäteollisuuden uusien investointien myötä myös kesäajan hakkuut tulevat varmaankin lisääntymään lähivuosina, Jykylä toivoo.