fbpx
 

Metsäalan yrittäjät sijaiskärsijöinä lakoissa

Metsäalan yrittäjät sijaiskärsijöinä lakoissa

Metsäteollisuuden työmarkkinakiistat ovat johtaneet poikkeuksellisiin toimiin metsäalan urakoinnissa keskellä muutenkin poikkeuksellisen haastavaa talvea. Iso asiakas jopa keskeytti puunkorjuun ja puunkuljetuksia keskellä talvea lakkoihin vedoten. Lakkoilusta ja työsuluista johtuvista tehtaiden ja puunkorjuun pysähdyksistä kärsivät kohtalokkaimmin metsäalan puunkorjuu- ja puunkuljetusyrittäjät – nuo venymiskyvystään vuonna 2018 kiitoksia saaneet yrittäjät. Osaa niistä uhkaa kassakriisi ja konkurssi. Metsäteollisuusyrityksiin tuotannon pysäyttämiset eivät näin dramaattisesti vaikuta. Luokan mallioppilaista – urakointiyrityksistä – on tulossa työmarkkinatalven suurimmat kärsijät.

Puunkorjuun ja puunkuljetuksen urakointiyrityksiä toimii metsäteollisuuden puunhankinnan alihankintayrityksinä arviolta noin 1500. Ne työllistävät noin 10 000 henkilöä ja liikevaihtoa niissä syntyy runsas miljardi euroa vuodessa. Niiden talous ja tuloksentekokyky on pitkäaikaisseurannan perusteella ollut keskimäärin huono jo vuosia. Metsäalan vahvat asiakastahot osaavat tinkiä urakointihintoja aina vain edullisemmiksi. Viimeksi kuluneen vuoden ajan tilanne on kehittynyt monestakin syystä huonommaksi ja se kärjistyy nyt keskitalven seisahdukseen urakoinnissa. Esimerkiksi vuoden 2019 neljän viimeisen kuukauden hakkuumäärät olivat vajaa 15 prosenttia edellisvuotta alhaisemmat. Alkuvuodesta 2020 kesään asti tullee resursseihin nähden jopa historiallisen hiljainen. Puunkorjuu ja kuljetukset ovat käyneet kuukausia vajaateholla.  Pienyritykset ovat joutuneet lomautuksiin ja sopeutustoimiin. Monessa yrityksessä alkavat kassavarat ja luottolimiitit olla käytetty.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Kansainvälisessä vertailussa kone- ja autoyrittäjät ovat suomalaisen kilpailukyvyn parantamisessa olleet maailman kärkipäässä. He ovat asiakkaiden tarpeisiin vastatakseen investoineet uuteen tekniikkaan ripeästi ja laajasti. Suomeen on heidän ansiostaan syntynyt maailman kärkitasoa oleva metsäkoneiden rakennusteollisuus.  Alan yrittäjät ovat ottaneet vastuulleen uusia palveluita,

nostaneet toimintansa laatua sekä modernisoineet kalustoa, joita asiakkaat ovat puunhankinnassa heiltä halunneet.  Lisäksi ne ovat vastanneet ympäriltä tuleviin toiminnan kestävyyttä koskeviin odotuksiin ilman yhteiskunnan tukia. Tilastot osoittavat, että nämäkin toimet ovat rasittaneet yritysten tuloskuntoa.  

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Vuosi 2018 oli Suomen metsäteollisuudessa poikkeuksellinen huippuvuosi. Metsien hakkuut lisääntyivät yhden vuoden aikana noin 10 prosenttia. Yrittäjiltä odotettiin ja vaadittiin venymistä, jotta kaikki saatiin tehtyä. Yrittäjät investoivat kalustoon, palkkasivat lisää työntekijöitä sekä patistivat työntekijänsä tekemään pitkää päivää. Venyminen aiheutti ylimääräisiä kustannuksia, mutta markkinahintaa asiakkaat eivät juuri olleet valmiit korottamaan. Päinvastoin teollisuuden korjuun ja kuljetusten reaalikustannus aleni myös vuonna 2018.  Lopputuloksena alan urakointiyrityksissä syntyi vuonna 2018 vuosikymmenen huonoin liiketulos.

Haluamme muistuttaa metsäteollisuuden työmarkkinapöydässä ratkaisuja etsiviä osapuolia siitä, että kiireaikoina metsäalan pk-yrityksille ei oikeastaan ole annettu mahdollisuutta varautua nyt nähtävään poikkeustilaan puunkorjuun ja -kuljetuksen markkinoilla. Tilanne johtaa osassa alan pieniä yrityksiä valitettaviin, kohtalokkaisiin ja välittömiin seurauksiin.

Kari Palojärvi, toiminnanjohtaja, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjät ry

Muita aiheeseen liittyviä