Hyvyyttä sanoilla

Olen kuunnellut vuosi sitten ilmestynyttä Martti Vaalahden äänikirjaa `Sanojen supervoima´, joka on puhutteleva teos yrittäjän kokemuksista. Kirjan johdanto alkaa: ”Mikä on maailman voimakkain ase? Sen avulla on mahdollista vaikuttaa keneen, missä ja milloin tahansa. Se viiltää haavoja, jotka eivät koskaan parane. Se voi yhdistää koko maailman tai repiä sen kappaleiksi. Sen avulla voi ruokkia jokaisen ihmisen tiedonnälän. Se voi tuoda suurimman onnen tai syöstä syvimpään epätoivoon. Se jättää jäljen tarinoista, jotka hallitsevat maailmaa. Se muuttaa kokonaisten kansakuntien kohtaloita. Se sytyttää sodan tai solmii rauhan. Sen avulla muovataan tulevaisuutta ja kirjoitetaan historiaa. Se on miekkaa mahtavampi. Se rakentaa siltoja maailmojen välille. Se päästää lähelle tai pitää loitolla. Mikä? Se on kieli. Älä koskaan aliarvioi sen merkitystä. Kunnioita kieltäsi ja käsissäsi on koko maailma – sanojen voima.”

Kirja haastaa lukijansa tai kuuntelijansa pohtimaan omien sanojen merkitystä ja havahduttaa ajattelemaan, minkälainen toisen kohtaaminen voi olla, kun valitsee sanansa toisin. Juttelin puolisoni kanssa sanojen voimasta miesvaltaisella metsäalalla. Juha totesi, että sanojen valinnassa merkityksellistä on osata asettua toisen asemaan ja puhua toiselle häntä kunnioittaen. Joidenkin käyttämät toistuvat voimasanat ovat kurjaa kuunneltavaa ja niiden seasta on välillä haastavaa kuulla asiasisältö. Keskustelut eivät saa olla liian vakaviakaan ja uskomattominta ovat joidenkin palveluammatissa olevien lausahdukset ”Ei kuulu mulle”. On päivänselvää, että apua tai palvelua saatetaan pyytää ihmiseltä, joka ei osaa auttaa tai kokee, että ei ole vastuussa kyseisestä asiasta. Tässä tapauksessa voi ohjata kysyjän asiantuntijalle ja samalla jättää kuulijalle miellyttävän tunnekokemuksen. Kukaan ei halua kuulla, mitä jonkun työhön ei kuulu.

Vaalahden mukaan sanojen voima on tunteiden herättämistä, tunteiden herättäminen on vaikuttamista ja vaikuttaminen on valtaa - ihmisiä yhdistää tai erottaa heidän herättämänsä tunne. Myyntityötä tehdään tunteita herättämällä, ihastumiset saavat alkunsa ymmärretyksi tulemisen kokemuksista, työyhteisöissä arvostetaan kannustavia ja rohkaisevia työkavereita ja esimiehiä. Ihmissuhteita ylläpidetään vastavuoroisella kommunikoinnilla ja kaikki tiedämme, miten pienet sanat `kiitos, anteeksi tai lämmin osanotto´ lämmittävät sydäntä.

Sanat paljastavat paljon! Jos on alati tarve puhua itsestään, kuulijat miettivät, mitä vaille puhuja onkaan jäänyt. Tutkimuksilla on osoitettu, että eniten valtaa käyttävät puhuvat vähiten itsestään. Toisaalta täydellinen vaikeneminen itsestä synnyttää sekin hämmästelyä tai ainakin etäännyttää toisista. Jos ihminen ei puhu kokemuksistaan, se voi kertoa keskeneräisistä työstämisistä tai syrjään siirretyistä tunteista. Täydellinen vaikeneminen saattaa viestiä sitäkin, että henkilöllä ei ole sanoja asialle, jolloin siitä on mahdotonta puhua. Vahvasti uskon, että kaiken, minkä ihminen tiedostaa, voi muuttaa ja poistaa. Sitä, mitä ihminen ei tiedosta, helposti toistaa. Kokemuksista puhuminen lisää niiden ymmärtämistä, mikä onkin terapiatyön ydin ja läheisyyden kokemisen välttämättömyys.

Sanoilla ei vaikuteta ainoastaan toisiin, vaan sisäinen vuoropuhelu vaikuttaa tapaamme suhtautua asioihin ja kykyymme ymmärtää toisia. Itsellemme lausutuilla sanoilla on Vaalahden mukaan kaikista eniten merkitystä, sillä itseymmärryksestä kumpuavat sanat, joilla vaikutamme toisiin. Vanhemmillamme tai meitä kasvattaneilla on valtava vaikutus käsitykseemme itsestämme. Mitä vahvemmaksi meitä on rakastavilla sanoilla ja rajoilla kasvatettu, sitä enemmän meillä on kykyä antaa saamaamme toisille. Onneksi sanoilla on myös parantava voima – rakastavia sanoja vaille jääneet voivat eheytyä oppimalla puhumaan itselleen arvostavasti. Kipeistä asioista puhuminen helpottaa olotilaa ja antaa avaimet syventää ihmissuhteita.

Kirjassaan Vaalahti sanoo: ”Todellista sanojen voimaa on kyky uudistaa vahingollisia ajatustapoja.” Näkökulman vaihtamisen taito lienee edellytys onnellisuuden kokemuksille ja kiitollisuudelle. Oman mielensä voi puhdistaa vahingollisista ajatusmalleilta kääntämällä ne tietoisesti hyvyyttä ja myönteisyyttä hersyviksi. On uskottava omiin ajatuksiinsa, jotka vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta tekoihin. Lähtökohtaisesti voi ajatella toisista hyvää, vaikka sekään ei äärilleen vietynä ole kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto. Koskaan emme voi tietää toisten sanojen tarkoitusperiä, mutta voimme pyrkiä tietoisesti uskomaan niiden tarkoittavan hyvää. Koskaan emme voi tietää, miten toiset kokevat meidän sanamme, mutta voimme tietoisesti puhua toisista hyvää.