Tervetuloa maalle luonnon rauhaan!
Pienessä kylässämme on talkoovoimin rakennettu ja ylläpidetty vapaa-ajan alue, johon kuuluvat uima-allas, kylätupa, puulämmitteinen pienempi sauna, savusauna, grillikota, kioski ja olosali. Puolisoni kanssa monien vuosien tauon jälkeen liityimme kyläseuran johtokuntaan, ja kesän koittaessa suunnitteilla on hankerahoituksen turvin aloittaa lähes 25 vuotta sitten perustetun alueen ehostaminen. Hankerahoituksen ehtona on asukkaiden aktiivinen toiminta oman asuinalueensa ja maaseudun kehittämisessä.
Leader-hankkeiden ideana on täydentää kylätoimintaa ja lisätä yhteisöllisyyttä. Hallitusohjelmaankin kirjattu osallistamisen tavoite ”ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät” innostaa huolehtimaan kyläläistemme yhteisestä alueesta. Talven aika on aina hiljaisempaa, kunnes valon ja lämmön lisääntyessä kyläteillä näkyy iloksemme muutamia osa-aikakyläläisiäkin. Viime kesä oli oivallinen esimerkki oman elämänpolun rakentamisesta, kun tiukkojen koronarajoitusten jälkeen vapaa-ajan alueen kävijät saattoivat kokoontua uima-altaalle, grillikodalle tai kioskille. Toivottavasti tuleva kesä houkuttelee lisää yhteisöllisyydestä nauttivia vapaa-ajan alueellemme.
Tämän päivän iltapäivälehden artikkelissa kerrotaan mummonmökkien kasvaneesta kiinnostuksesta. Jihuu! Suurimman osan elämästäni maalla asuneena olen aina harmitellut tyhjäksi jääneitä taloja, joita perikunnat tai omistajat eivät myy syystä tai toisesta. Suomen kiinteistövälittäjien mökkikatsauksen mukaan mökkikauppaa oli viime vuonna jopa 40 % edellistä vuotta enemmän ja aikaisemmin myymättä jääneet kuivanmaan mökit menevät nyt kaupaksi. Ilahduttavaa on tietää, että erityisesti lapsiperheelliset etsivät remontointikohdetta, pientä paikkaa kasvimaan kera, vastapainoa kaupunkielämälle tai toista kotia etätyölle sopivan matkan päässä kaupungeista. Useimmille mummonmökki maalla tulee kakkosasunnoksi. Ostajien joukossa on myös heitä, jotka etsivät vakituista kotia maaseudulta, kunhan etätyö on mahdollista tehdä toimivalla nettiyhteydellä.
Maaseudun uudelleen elävöittäminen sopii mielestäni kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toivotaan tavoiteohjelma Agendan mukaan toteutuvan 2030 vuoteen mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastoteot sekä yhteistyö ja kumppanuus väistämättä toteutuvat maalle muuttamisen lisäännyttyä. Ympäristökasvatus kuuluu saumattomasti varhais- ja perusopetukseen ja sen tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymistä, opettaa ympäristövastuuta ja ohjata heitä kohti kestävää kehitystä.
`Luonnossa kotonaan´ -toimintatapa on Suomen ladun ylläpitämä malli, jonka periaatteena on liikkua luonnossa säällä kuin säällä. Ulkona toiminta nähdään mahtavien mahdollisuuksien tarjoajana. Ammattikasvattajat ympäri Suomen ovat kouluttautuneet luontopedagogiikan sisältöihin pystyäkseen tekemään kaiken mahdollisen lasten kanssa ulkona. Lapset löytävät leikkivälineet luonnosta useita tunteja päivittäin ulkoillessaan ja vähintään kolme viikoittaista luontoretkeä tehdessään. Luonnossa kotonaan -toimintapa parantaa lasten liikkumista ja motorista kehitystä, ruokkii mielikuvitusta, herättää tutkimaan luonnon ilmiöitä, parantaa kuntoa ja unenlaatua sekä lisää ruokahaluja. Eipä siis ihme, että luontopäiväkodit kasvattavat suosiotaan.
Luontosuhteeseemme vaikuttavat merkittävästi lapsuutemme kokemukset, mistä varmistuin aikoinaan gradua tehdessäni. Tuolloin tutkin opettajien luontosuhteen vaikutuksia oppilaiden luontosuhteen kehittymisessä. Sittemmin olen omakohtaisesti todennut lukemattomia kertoja, kuinka aikuisen innostus tarttuu lapsiin. Tästäkin syystä meidän kaikkien kannattaa käydä Metsähallituksen sivuilla lukemassa `Hyvinvointia luonnosta´-otsikon alta ensiarvoisen tärkeitä huomioita luonnosta terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Lyhyenkin luontoilun tiedetään kohentavan mielialaa ja parantavan keskittymiskykyä, minkä myötä suhtaudumme myönteisemmin muihin ihmisiin. Maaseudun rauhaa ei suotta mainosteta, vaan joka sana on totta ilmoituksissa, jotka saavat kaupungeissa asuvat pohtimaan etätyöpaikkojensa sijainteja. Toivottavasti hankerahoituksin tai kyläyhdistysten voimin yhä useammat maaseudun tyhjäksi jääneet talot laitetaan myyntiin ja rauhallisuutta rakastavat pääsevät remontoimaan kakkos- tai ykköskotejaan.
Haluatko lukea koko artikkelin? Kokeile Metsätrans-digilehden tilausta maksutta 30 päivää!
Kokeile 30 päivää maksuttatai
Kirjaudu sisäänMetsätrans Digi -tilauksella luet ilman rajoituksia tämän ja muut metsäalan painavimmat artikkelit. Hinta kokeilujakson jälkeen 3,90 €/kk.