Metsätrans-Lehti Oy
Puutavara-autoilu

MKY tulee lähemmäksi kenttää - Kari Palojärvi uusi toiminnanjohtaja

Kari Palojärvi aloitti MKY:n toiminnajohtajan vakanssilla vuodenvaihteessa 2007-2008. - Asioihin paneutuessani joudun varmasti turvautumaan moneen kertaan Heikki Parkkosen asiantuntemukseen. Hän on elävä tietosanakirja kun puhutaan puun autokuljetuksesta.

Metsänhoitaja Kari Palojärvi on Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n uusi toiminnanjohtaja. Nyt SKAL Itä-Suomen toiminnanjohtajan tehtäviä hoitava Kari hyppää pitkään vakanssia hoitaneen Heikki Parkkosen saappaisiin vuodenvaihteessa. Uuden toiminnanjohtajan myötä MKY:n toimisto siirtyy Helsingin Haagasta Kuopioon, lähemmäksi kenttää. – Toivottavasti jäsenistökin kokee asian näin, sanoo Palojärvi, tuttu mies puutavara-autoilijoille jo vuosien ajalta.

- Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n palvelukseen ja tuttujen autoilijoiden pariin siirtyminen on minulle miellyttävä juttu. Olen tullut ”pöllimiesten” kanssa aina hyvin juttuun. Tunnen kentän ja tiedän mihin ryhdyn, olenhan jollakin tavoin ollut MKY:n hommissa lähes koko työurani ajan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Karin työhistoriaan kuuluu mm. jakso MKY:n pohjoisen aluepäällikkönä. SKAL:n Itä-Suomen toiminnanjohtajan töiden ohella hän on hoitanut otona myös MKY:n aluepäällikön tehtäviä.

Työhistoriaan kuuluu myös jakso itsenäisenä yrittäjänä, metsätaloussuunnitelmia laatineen Metsäpalo Oy:n omistajana.

Kentälle jäsenten pariin

Vaikka toimintakenttä on varsin tuttu nähdään Kari tulevana keväänä kiertämässä tiiviisti maata. – Tavoite on mahdollisimman nopeasti tavata ja tutustua paremmin ihmisiin ja eri alueiden olosuhteisiin. Alan nimet ovat pääosin tuttuja, mutta monessa yrityksessä sukupolvi on vaihtunut viimeisten vuosien aikana.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Jäsenistön syvällinen tunteminen on Karin mielestä MKY:n kaltaisessa järjestössä yksi toiminnan kulmakiviä. - Monet asiat ovat hyvin arkoja ja herkkiä, niitä ei pysty kunnolla käsittelemään ilman että tuntee toisen hyvin.

- Ensi kevään ohjelmaan kuuluvat ilman muuta alueellisten puujaostojen kokoukset. Myös ”puunmättökisassa” – kuormaajakiertueella - pyrin olevan mukana mahdollisimman paljon. Se on yksi vahvimpia kontaktipintoja jäsenistöön ympäri valtakunnan.

Yrittäjistä jo pulaa

- Kentällä tutustuu myös alan uusiin yrittäjiin, sellaisiinkin, jotka eivät ole järjestön jäseniä. Meillä on iso haaste tavoittaa mukaan järjestötoimintaan uudet yrittäjät. Heitäkin on paljon, vaikka alan yrittäjämäärä on viime vuosina vähentynyt huimaan tahtiin.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Viimeisen vuoden aikana ennätysmäärä yrittäjiä on lopettanut. Osa on siirtynyt eläkkeelle ja osa vaihtanut suoritealaa. Seuraukset on nyt nähtävissä, yrittäjistä ja kalustosta on pulaa ja asiakkaiden hätähuutoja uusien yrittäjien perään näkyy lähes viikoittain lehdissä.

- Olemme varoitelleet jo pitkään, että kuljettajapula ei ole ainoa uhka, vaan vähintään yhtä iso uhka on yrittäjäpula. Nyt se näkyy. Suoritealaa vaihtaneiden mukana on myös melkoinen joukko kuljettajia siirtynyt pois puunajosta.

Kasvaneet puumäärät ja samaan aikaan vähenevä kalusto ovat vihdoin tuomassa markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lait myös puunajoon. – Keväästä lähtien on menty pikkuhiljaa, tosin kustannusnousuihin verrattuna jälkijättöisesti, parempaan suuntaan, sanoo Kari. - Edelliset pari vuotta puhuttiin aina vain taksanalennuksista, nyt asiakkaat ovat omaehtoisestikin korjanneet syvimpiä kuoppia. On tullut viikonloppuajolisää ja erän päättämislisää.

- Tähän suuntaan olisi pitänyt lähteä jo pari vuotta aiemmin, silloin eivät muutokset olisi ollut näin rajuja. Ennusmerkit ja tilastotiedot ovat kyllä kertoneet kaikille kehityksen, kannattavuus on ollut älyttömän huonolla tasolla. Miksi ei tehty pikkuhiljaa; vanhat osaavat yrittäjätkin olisivat pysyneet alalla.

Kustannusnousu jatkuu

Uusi vuosi ei tuo helpotusta kuljetusalan kustannuspaineisiin, päinvastoin. - Polttoaineveron korotus ja biolisä kurittavat alaa kovalla kädellä. Palkkaratkaisukaan ei varmasti ole halpa, sanoo Palojärvi. – Ellei polttoaineen hinta merkittävästi alene, voimme olla toukokuussa tilanteessa, jossa täysperävaunuyhdistelmien vuotuinen kustannusten nousu on kaksinumeroinen luku!

Ensi vuoden vaihteessa jokainen yrittäjä joutuu Karin mukaan tekemään yrittäjän työtä tosissaan neuvotellessaan sopimuksista. - Onneksi Parkkosen Heikki on tehnyt ”urosmehiläisen työn” tuomalla polttoaineklausuulit kaikkien asiakkaiden sopimuksiin. Se oli iso juttu, ilman sitä puumiehet olisivat vieläkin syvemmällä.

Puutavara-autojen kustannusten seurantaan on vuodenvaihteessa luvassa myös yksi uusi työkalu. - Tilastokeskus alkaa laskea puutavara-autoille oman kustannusindeksin, kertoo Kari. - Ei se poikkea paljoa yleisestä kuorma-autoindeksistä, mutta ottaa kaikki alan erityispiirteet tarkemmin huomioon.

Mielenkiintoista nähdä, miten se realisoituu sopimusneuvotteluissa.

Järjestöä tarvitaan

Kari Palojärvi näkee yrittäjäjärjestön roolin tärkeänä tämänkin päivän tilanteessa. - Kyllä tarve on olemassa, siitä ei pääse mihinkään. Tietysti rooli on 90-luvun alusta muuttunut toisenlaiseksi kilpailulain vietyä mahdollisuuden vaikuttaa taksoihin.

- Jäsenistö tarvitsee jatkuvasti tukea, neuvoja ja oppia sopimusneuvotteluihinsa ja järjestö voi toimia painostajana ja vietinviejänä olosuhteiden parantamiseksi monissa asioissa, kuten polttoaineklausuulissa tai vaikkapa juuri nyt yhtenä kipupisteenä olevissa tiestökysymyksissä. Hyvä esimerkki onnistuneesta lobbauksesta on 20 miljoonan euron lisämääräraha metsäteollisuuden kuljetusten turvaamiseksi.

Järjestöllä on myös tärkeä tehtäväkenttä koulutusasioissa. Jatkossa koulutuspaketti vain kasvaa uusien EU -direktiivien myötä. – Jotta se homma saadaan rakennettua ja hoidettua järkevästi ja edullisesti on iso haaste. Siinä MKY pystyy varmasti yhdessä asiakkaiden kanssa vaikuttamaan.

Yksi Palojärven huolenaihe on jäsenistön vähentynyt aktiivisuus. Osallistuminen esimerkiksi vuosikokoukseen ja ajankohtaisseminaareihin on vähentynyt, samoin jäsenistön aloitteet.

- Se ei koske pelkästään MKY:tä, se on ihan yleinen trendi järjestötoiminnassa, jopa metsästys- ja urheiluseuroja myöten, tietää Kari, itsekin aktiivinen metsästyksen ja kalastuksen harrastaja.

- Tämän päivän puuautoyrittäjän työn pakkotahtisuus on varmasti yksi syy aktiivisuuden laantumiseen. Kiire on lisääntynyt, tuuraajaa ei ehkä löydy tai tiukassa tilanteessa ei yksinkertaisesti ole varaa ottaa tuuraajaa.

Poikkeuksiakin yleisömenetyksessä on. - Jotkut tilaisuudet kyllä vetävät hyvin. Juuri vietettiin puumiesten pikkujoulua Joensuussa 90 hengen voimin.

Yhteistyöhön konemiesten kanssa?

MKY on viime aikoina availlut ovia yhteistyölle Koneyrittäjien liiton suuntaan. – Keskusteluja tiiviimmästä yhteistyöstä on käyty, tietää Kari. - Miten pitkälle järjestöjen yhteistyössä sitten mennään, sen päättää viime kädessä jäsenistö. Jos jäsenistö yhteistyötä haluaa, niin mikä ettei. Tavallaanhan KY-liitto on veljesjärjestö, yhteisiä asioita on paljon.

- Tarkoittaako tiivistyvä yhteistyö sitten jossain vaiheessa järjestöjen yhteenliittymistä, on kokonaan toinen juttu. .

- MKY:lle elinehto on SKALlin tuki ja sen tarjoama ”sateenvarjo”. Puutavara-ajo on yksi tärkeä osa kuorma-autoliikennettä ja kyllä sen koti on SKALlissa, siitä ei pääse mihinkään, arvioi Palojärvi.

- Kalustokysymykset ja niihin liittyvä lainsäädäntö ja EU –yhteistyö pyörivät siellä. SKALlin lobbaus EU:n suuntaan on sellaista, johon MKY ei pysty, eikä varmasti Koneyrittäjien liittokaan. SKALlin tukea tarvitaan aivan varmasti tulevaisuudessa ja toisaalta SKAL tarvitsee asiantuntemusta myös MKY:stä, esimerkkinä vaikka Venäjän puutavaraliikenne ja sen ongelmat.

Verkottuminen kasvaa

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ovat ajaneet verkottumista - yrittäjien välistä yhteistoimintaa - jo pitkään, 1990 –luvun alkuvuosista, mutta kehitys on ollut hidasta. Nyt muutama verkostoyritys on saanut toimintansa käyntiin.

- Useampiakin olisi syntynyt, mutta asiakas on sanonut, että he eivät hyväksy tai näe siinä hyötyjä. Ehkä verkostoja myös on yritetty synnyttää myös vähän kuin väkisin. Ei yhteistyökuvioita voi niin tehdä, vaan toimivien verkostoyritysten on oltava sisäsyntyisiä ja aidosta halusta kummunneita. Yksi este tai hidaste useammalle asiakkaalle laajavastuista palvelua tarjoavien verkostojen syntymiselle on ollut ja on vieläkin asiakkaiden erilaiset kuljetuksenohjausjärjestelmät. – Ne ovat yhteen sopimattomia ja rakennettu niin vahvasti asiakkaan muiden toiminnanohjausjärjestelmien sisään.

- Uskon, että jatkossa asiakkaatkin tunnustavat verkostojen mahdollisuudet ja huomaavat niiden edut, sanoo Kari. Hän itse tunnustautuu verkostomallin vankaksi kannattajaksi. - Kyllä ne ovat tulevaisuutta, vaikka tässä onkin saatu huomata, että tulevaisuus tulee aika hitaasti.

Venäjän puuntuonnin hankaluudet ja kotimaan tehtaiden sulkeminen tuovat jatkossa muutoksia puuvirtojen kulkuun eri alueilla. Rautatiekuljetukset lisääntyvät ja autoja siirtyy ”syöttämään” puuta juniin.

- Viime vuosina puun keskikuljetusmatkat ovat monilla alueilla tehtaiden erikoistuessa pidentyneet. Kun samaan aikaan kuljettajien ajo- ja lepoaikamääräykset ovat tiukentuneet, on yhtälö käynyt jo aika hankalaksi. Junakuljetusten lisääntyessä ongelma pienenee, arvelee Palojärvi.

- Toivottavasti junien täyttöön rakennetaan kunnon terminaalit, silloin ajo on tehokasta. Pikkuasemilta lastaamisen voisi jättää historiaan.

Kari käyttää hyvänä esimerkkinä Rovaniemen asemaa. – Se on Suomen paras junaterminaali. Se on toiminut hienosti jo 10-15 vuotta. Mittauksen hoitavat automiehet vaa´alla, purun hoitaa ulkopuolinen yrittäjä samoin junaan lastauksen. Olosuhteet ovat kaikin puolin asialliset myös työturvallisuuden kannalta, valaistus, liikennejärjestelyt, talvihoito, kaikki on kohdallaan. Sen mallin soisi leviävän.

MKY:n toimisto siirtyi Kari Palojärven mukana Kuopioon.