Keslan liikevaihto kasvoi, mutta liikevoitto heikkeni ensimmäisellä kvartaalilla

Kesla Oyj:n liiketoimintakatsaus 1.1. - 31.3.2022 kertoo konsernin liikevaihdon kasvaneen, mutta liikevoiton heikentyneen Venäjän markkinan kaupankäynnin esteiden vuoksi.

Tilauskanta oli selvästi vertailukautta korkeammalla ja saatujen tilausten virta jatkui vahvana Venäjän tilanteesta huolimatta. Konserni kirjasi 280 tuhannen euron arvonalentumisvarauksen Venäjä-liiketoimintoihin liittyen.

• Konsernin liikevaihto kasvoi 5,0 % vertailukaudesta ja oli 9,5 miljoonaa euroa (Q1/2021 9,0 miljoonaa euroa).
• Konsernin liikevoitto EBIT oli 596 tuhatta euroa tappiollinen (109 tuhatta euroa tappiollinen).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 3 398 tuhatta euroa negatiivinen (837 tuhatta euroa positiivinen).
• Konsernin tilauskanta oli kauden lopussa 33,9 miljoonaa euroa (14,5 miljoonaa euroa).
• Osakekohtainen tulos EPS oli -0,16 euroa (-0,06 euroa) sekä A- että B-osakkeille.

Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen:

”Vahvan tilauskannan ja kysynnän siivittäminä Kesla konserni kiihdytti tuotantovauhtinsa vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä lähes 15 miljoonaan euroon, jota suunniteltiin myös kuluvan tilikauden perusvauhdiksi. Venäjän aloittama sota Ukrainassa esti suunnitelman toteutumisen ja jarrutti ensimmäisen kvartaalin laskutusta noin kolmanneksella 9,5 miljoonaan euroon. Tuotanto-ohjelman uudelleenjärjestelyistä johtunut vaihto-omaisuuden kasvu sekä Venäjän liiketoimintoihin liittyneiden ennakkomaksujen loppuminen heijastuivat yhtiöön voimakkaana käyttöpääoman kasvuna. Toiminnan kannattavuus kärsi Venäjä-häiriöstä, ja yhdessä Venäjä-liiketoimintaan liittyvien arvonalentumiskirjausten kanssa konsernin tulos painui runsaat 0,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

Kvartaalin saatujen tilausten arvo oli hieman edellisvuotta suurempi. Tilauskannasta peruttiin Venäjään liittyvät tilaukset yhteensä noin 22 miljoonaa euroa, minkä jälkeenkin tilauskanta säilyi poikkeuksellisen vahvana lähes 34 miljoonassa eurossa. Kysyntä oli edellisvuotta vahvempaa traktorivarusteissa sekä harvesterikourissa. Autonosturit-liiketoiminta ja metsäkonenosturit-tuoteryhmä sen sijaan kärsivät voimakkaimmin Venäjän markkinan pysähtymisestä. Markkina-alueista Aasia ja Pohjois-Amerikka kasvoivat voimakkaimmin.

Kotimaan laskutus taantui 5 % viennin kasvaessa 12 % - etenkin Aasia kehittyi positiivisesti. Venäjän tilausten peruuttamiseen liittyvät tuotantomuutokset ja ostomateriaaleihin liittyvät saatavuusongelmat rajoittivat liikevaihdon kasvua. Koronaan liittyvät sairaspoissaolot vaikuttivat tuotantoa häiriten. Myös alustakonevalmistajien kuten kuorma-autojen valmistusketjujen häiriöt näkyivät asiakasnoutojen viivästymisinä viivyttäen laskutusta ja kasvattaen vaihto-omaisuuden arvoa. Jälkimarkkinoinnin volyymi ja kannattavuus pysyivät edellisvuoden tasolla. Ostomateriaalien hintojen nousuun vastattiin hinnastokorotuksin, jotka tehdään jatkossa kuukausittain tilanteen vaatimalla tavalla.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli voimakkaasti negatiivinen ensisijaisesti käyttöpääoman kasvusta johtuen. Alkuvuoden hyvä kassatilanne kääntyi nopeasti heikkeneväksi ja kehitystä voimisti käynnissä oleva NOSTE-investointihanke. Tilikauden alkuun nähden konsernin nettovelkaantumisaste ja omavaraisuusaste heikkenivät – omavaraisuusaste painui lähes 35 %:iin ja nettovelkaantumisaste ylitti 100 %:a. Luotollisen shekkilimiitin käytön rinnalla konserni nosti 2 miljoonan euron luoton käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseksi.

Sodan sumu heikentää toimintaympäristön ja markkinoiden kehittymisen arviointia, joten konserni perui antamansa tulosohjeistuksen sodan sytyttyä. Lienee kuitenkin selvää se, että Venäjän markkinat sulkeutuvat ja yhtiö hakee kasvua muilta markkinoilta sekä uusilta asiakassegmenteiltä. Keslan vuonna 2017 käynnistämä yhteistyö Puolustusvoimien kanssa voi kuluvan tilikauden aikana nousta merkittäväksi Venäjän markkinamenetyksiä kompensoivaksi vastavoimaksi – viitteitä tästä kehityskulusta on olemassa.”

Toimintaympäristö, markkinakehitys sekä lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät

Ensimmäisen kvartaalin tilausvirta kasvoi hieman vertailukaudesta, ja kehitys on jatkunut vastaavana huhtikuun alun ajan. Toisen kvartaalin aloittava tilauskanta on erittäin hyvällä tasolla noin 34 miljoonassa eurossa. OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori on kääntynyt laskuun ja Suomessa se on jo pitkän ajan keskiarvotason alapuolella.

Inflaation nousu on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja korot ovat kääntyneet nousuun. Ukrainaan ja Venäjään tukeutuneet toimitusketjut ovat häiriintyneet, mikä voi näkyä eurooppalaisten alustakone- ja kuorma-autovalmistajien tuotantohäiriöinä. Ostokomponenttien saatavuudessa on edelleen haasteita, joita Venäjän markkinoiden pysähdys voi voimistaa.

Venäjän puuvirtojen odotetaan hiipuvan hakkuukoneiden ja niiden varaosien toimitusten päättymisestä johtuen – tämä voi voimistaa hakkuiden ja hakkuuteknologian kysynnän kasvua Venäjän ulkopuolisilla markkinoilla. Venäjän käynnistämä sota kasvattaa valmiutta kohottavia investointeja Suomen ja Euroopan maiden puolustusvoimissa.

Konsernin kannalta keskeisimmät riskit ja epävarmuustekijät ovat seuraavat:

• Ostomateriaalien voimakas nouseva hintakehitys voi pienentää laitemyynnin kannattavuutta, kunnes vastaavat hinnankorotukset on tehty Keslan jälleenmyyjille. Riskiä hallitakseen yhtiö päivittää hinnastot kuukausittain.
• Covid-19-pandemia voi vaikuttaa jälleenmyyjien toimintakykyyn ja alustakoneiden saatavuuteen. Nämä tekijät voivat heikentää tai lykätä tuotteiden kysyntää. Pandemia voi vaikuttaa myös toimitusketjun kykyyn toimittaa tuotteita halutuissa määrin. Lisäksi tilanteen mahdollinen heikkeneminen Pohjois-Karjalassa voi vaikuttaa myös Keslan tehtaisiin ja organisaation toimintakykyyn.
• Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin eskaloituminen voi vaikuttaa yhtiön tuotteiden kysyntään Venäjän ulkopuolisilla markkinoilla. Lisäksi laskeva suhdannekehitys voi voimistua sodan pitkittymisen seurauksena.