Metsäteollisuus

Uudistushakkuissa kaadettu puusto on Etelä-Suomessa aiempaa järeämpää

Uudistushakkuu on metsänkasvatuksen viimeinen hakkuu, josta pitäisi kertyä järeää tukkipuuta sahoille ja jatkojalostukseen. Suomen metsäkeskuksen tietojen mukaan uudistushakkuissa kaadettujen puiden keskiläpimitta oli viime vuonna 24,3 senttimetriä ja sitä edeltävänä vuonna 24,5 senttiä. Neljän viime vuoden aikana uudistushakkuissa kaadetun puuston keskiläpimitta on kasvanut sentin verran. Uudistamisläpimitat ovat kasvaneet Etelä-Suomessa ja pienentyneet Pohjois-Suomessa.

Puutavarapino tien varressa

Kaikista järeimmissä metsissä uudistushakkuut tehdään Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Uudistushakkuissa kaadettujen puiden läpimitat ovat pienimpiä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

– Yksityiset metsänomistajat tekevät uudistushakkuita selvästi järeämmissä metsissä kuin muut omistajaryhmät. Tämä selittyy osittain sillä, että valtion maat sijaitsevat merkittävältä osin Pohjois-Suomessa ja karummilla kasvupaikoilla kuin yksityisten omistamat metsät. Etelä-Suomessa puusto kasvaa ja järeytyy nopeammin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsänomistaja voi nykyään tehdä uudistushakkuun metsässään valitsemanaan ajankohtana. Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole ollut enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita. Metsälain muutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät, mutta nyt viime vuosina läpimitat ovat taas kasvaneet.

Uudistushakkuiden tavoitteena on runsas järeän tukkipuun kertymä

Metsäkeskuksen tietojen mukaan hyvin pieniläpimittaisten metsien uudistushakkuut ovat vähentyneet kaikissa Suomen maakunnissa. Vuonna 2023 ainoastaan kaksi prosenttia koko maan uudistushakkuista tehtiin nuorissa kasvatusmetsissä.

– Metsänomistuksen kannattavuuden, luonnon monimuotoisuuden ja kansantalouden kannalta on myönteistä, että pääasiassa kuitu- ja energiapuuta kerryttävien nuorten metsien uudistushakkuut ovat vähentyneet koko maassa. Uudistushakkuu on metsän viimeinen hakkuu, josta tulisi saada riittävästi tukkipuuta sahoille ja muille isoa puuta jalostaville laitoksille, sanoo Remes.

Uudistushakkuut tehdään pääosin kivennäismailla. Vuonna 2023 tehdyistä hakkuista vain kahdeksasosa (12 %) tehtiin turvemailla. Turvemaiden metsiä uudistettiin suhteellisesti eniten Kainuussa (24 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (23 %). Vähiten turvemaiden metsien uudistushakkuita oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, jossa molemmissa turvemaiden uudistushakkuiden osuus jäi neljään prosenttiin kaikista uudistushakkuista.

Metsiä uudistetaan edelleen suositusta aiemmassa vaiheessa

Metsäkeskuksen metsävaratietojen mukaan metsiä uudistettiin metsänhoidon suosituksia varhaisemmassa vaiheessa yli 40 prosentin pinta-alalla.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Markkinapuun hyvä hinta, metsänomistajien korkeat tuotto-odotukset sekä talouden taantuma ovat todennäköisimmin lisänneet metsänhoidon suosituksia varhaisempia hakkuita, arvioi Remes.

Vuonna 2023 Metsäkeskukseen saapui metsänkäyttöilmoituksia yhteensä noin 744 000 hehtaarin alalta, josta uudistushakkuita oli noin 162 000 hehtaaria.