Näppärä harvesteri pienestä John Deerestä

Vanha, leikkimielinen sanonta kuuluu, että jos haluat hyvän, sinun kannattaa tehdä se itse. Västernorrlandin läänin Holmin kylässä asuva Tomas Andersson on toiminut näin, ja tehnyt jo kaksi ensiharvennuksille sopivaa metsäkonetta omin käsin. - 1990-luvun alussa olin John Deeren maatalouskonekaupassa työssä. Siihen tuli asiakas, joka halusi nimenomaan John Deere -merkkisen harvennushakkuukoneen. No eihän siinä muu auttanut, kuin ruveta tekemään konetta asiakkaan toiveiden perusteella, muistelee Tomas Andersson viime vuosituhannen puolella tapahtunutta.

Kun omissa metsissä alkoi olla ensiharvennukselle tarvetta, Anderssonin mieleen tuli ajatus toisen vastaavanlaisen koneen tekemisestä omaan käyttöön. Peruskoneeksi valittiin Saksassa tehty, vuoden 1991-mallinen, 3600 kiloa painava John Deere 2850. Kyseistä traktorimallia on tehty myös perinteisemmällä ohjaamolla, mutta kaarevalasinen malli on Andersonin mukaan erinomainen nimenomaan harvesterin käyttöä ajatellen.

John Deeressä on nelisylinterinen 86-hevosvoimainen moottori. Ennen nosturin asentamista traktorin keulalla ollut polttoainesäilö korvattiin taakse sijoitetulla säiliöllä. Jäähdytin korvattiin kilpa-autoista tutulla tehokkaammalla ja huomattavasti pienemmällä, sähköflektillä toimivalla mallilla. Jäähdytin saatiin mahdutettua moottorin yläpuolelle.

Tukevat etukuormaajan kiinnikkeet

Nosturin kiinnityksessä hyödynnettiin etukuormaajan suhteellisen järeitä kiinnikkeitä. Etuakselin tuentaan asennettiin kaksi hydraulisylinteriä, jotka tukevat akselia erittäin läheltä renkaan napaa. Näin kevyempään maatalouskäyttöön suunniteltuun akseliin ei kohdistu liiallista rasitusta. Tukisylintereissä on 10 barin paine ja ne lukkiutuvat automaattisesti, kun nosturin hallintavipuihin kosketaan.

Nosturi toimii traktorin omalla hydrauliikalla, mutta hakkuupäälle se ei millään riitä. Siksipä

Andersson pulttasi traktorin takapään ulosottoon kaksi hydrauliikkapumppua, joiden yhteisteho on 150 litraa minuutissa.

- Kahta erikokoista hydrauliikkapumppua valvotaan sähköisesti kuormituksen mukaan. Jos kouraa ei käytetä, pumput kierrättävät öljyä lyhyellä kierrolla takaisin säiliöön. Kouran kysyessä öljyä, automatiikka hoitaa tarvittavan määrän virtausta kouralle. Tällä systeemillä saan kouralle kolmea erisuuruista virtausta, Andersson valaisee ja lisää, että 150 litran yhteistuotto on paljon enemmän Keto Forst W:n 120 litran suositukseen verrattuna.

Näppärää tehokkuutta

Auki-asennossakin vain 85 senttiä leveä koura on helppo viedä poistettavan puun tyvelle. Kapeuden ansiosta vioitukset toisiin puihin jäävät olemattomaksi. Noin 375 kiloa painava koura on Anderssonin mukaan sopivan kevyt Mowi P30 -nosturiin, mutta kuitenkin riittävän jämerä isompien puidenkin kaatamiseen.

- Keto Forstilla saa kaadetuksi tyveltä 40-senttisen puun, mikä on vallan mainiosti riittänyt minun tarpeisiini. Karsintaläpimittana 30 senttiä on niin ikään riittävä, Andersson perustelee.

Kone on ollut Anderssonin käytössä vajaan kolme vuotta. Karsittua rankaa on tehty reilut tuhat mottia. Mies kuvaileekin konettaan osa-aikaisen eläkeläisen hyödylliseksi harrastukseksi. Yksi Forst W:n ominaisuus on noussut harvennuksilla arvoonsa. Koura vetää kaikenlaista puuta erinomaisesti karsintaterien läpi, mikä lisää tuottavuutta. Myös mieli pysyy virkeämpänä, kun syötön kanssa ei tule stressiä.

- Enhän minä tällä koneella ja kouralla ole suuria mottimääriä hakannut, mutta tuhanteen mottiin on kuitenkin melko monta ohutta runkoa napattava. Viisirivisillä syöttöteloilla varustettu Forst W on täyttänyt sille asettamani vaatimukset erinomaisesti, Andersson toteaa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.