fbpx
 

Elämäntyönä nosturikauppa

Elämäntyönä nosturikauppa

Jos Jouni Porokan elämänsä aikana myymien uusien nostureiden puomit laitettaisiin suoriksi jonoon, niin letkasta tulisi lähes 20 kilometrin mittainen. Jouni muistuttaa, että liki 40 vuoden aikana tehdyissä noin 2000 uuden nosturin kaupoissa on ollut muitakin ongelmia, kuin toimitusvaikeudet.

Herra Foresterinakin tunnettu Porokka oli Utriaisen Eskon kanssa kehittämässä Peku-nimisen nosturin pohjalta uutta mallia. Vuonna 1981 lanseeratusta Foresteri-nosturista tulikin Porokalle pitkä ja hyvä leipäpuu. Foresteria myytiin jopa 200 kappaleen vuositahdilla ja vientikin veti mukavasti. Vuonna 1988 Kesla osti Foresterin oikeudet. Kaupalla Kesla kykeni laajentamaan tarjontaansa pienistä Patu-kuormaimista järeämpiin ja tehokkaampiin nostureihin. Kaupan myötä Porokka siirtyi Keslan leipiin. Vuonna 1993 Jouni Porokan oli aika perustaa Porokka Forest oy.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Sukupolvelta toiselle

Kertaalleen jo puolikymmentä vuotta sitten alalta väistynyt Porokka ei osannutkaan olla ilman nosturikauppaa. Närhi Oy:lle vuonna 2016 myymänsä liiketoiminnan jälkeen Porokka oli Närhillä töissä pari vuotta. Tänä aikana mies perusti Porokka Invest Oy:n, jonka nimiin kaupanteko on jatkunut Joensuun Salpakankaalla.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Asiakkuuksia on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Porokka muistuttaa, että on osattava tehdä kauppaa koko yrittäjäperhe huomioiden. Jos kohtelet nuorta polvea kaltoin, eivät he taatusti jatka asiakkuussuhdetta.

- Minä pyrin huomioimaan ensin lapset, sitten rouvat ja vasta viimeiseksi itse yrittäjän. Yrittäjien vaimot tekevät monesti äärimmäisen tärkeää, mutta usein näkymättömiin jäävää työtä. Lapsissa taasen on tulevaisuuden asiakkaat, Porokka filosofoi.

Sopimus Cranabin kanssa tehtiin vuosi sitten ja perävaunukaupan aloittamisesta hierotaan sopimusta. Porokka muistelee, kuinka nosturikauppa oli kuumimmillaan kolmisen vuotta sitten. Uusilla nostureilla oli puolen vuoden toimitusaika ja käytetyt löysivät ostajan joko Suomesta tai ulkomailta. Kauppa hidastui siitä merkittävästi ja koronan myötä vaikeutui entisestään. Porokan yrityksessäkin vienti putosi nollaan, kun se tavallisesti on ollut 10–20 prosentin hujakoilla.

Jatkajalle oiva tilaisuus

- Nyt etsiskelen jatkajaa yritykselle. Onneksi neuvotteluja käydään hyvässä hengessä. Minulla saattaisi olla jotain annettavaa alalle ja työni jatkajalle. Veljeni poika Jyrkihän tässä oli mukana jonkin aikaa, mutta veri veti puuauton rattiin. Hyvä sopimus Metsähallituksen kanssa on työllistänyt hänet mukavasti eikä paluuta kauppiaan rooliin ole Jyrkillä suunnitteilla, Jouni Porokka kertoilee.

Tällä hetkellä Porokan oikeana kätenä on Marjut Kokko, jonka pääasiallisena tehtävänä on mediamarkkinointi ja sometus. Kalliolta luonnistuu myös laskutusten hoito sekä tarvittaessa kaupantekokin. Juuri tämän tyylisiä moniosaajia pienet yritykset tarvitsevatkin.

- Netti ja some ovat tärkeitä tekijöitä kaupankäynnissä, mutta printtiä ei saa missään nimessä unohtaa. Kokeilin joku aika sitten täysin ilman nettiä ja kotisivuja, niin kyllä kauppa kävi silloinkin. Medioiden on täydennettävä toisiaan. Ongelma on siinä, mihin kohdentaa vähäiset markkinointieurot, Porokka pohtii.
Marjut Kokko on viihtynyt Porokka Investin palveluksessa. Monipuolista ja kiinnostavaa työtä on mukava tehdä.

Yhteiset asiat on hoidettava

Jouni Porokalla on riittänyt virtaa kaupanteon ohella myös yhteisten asioiden hoitoon. Yrittäjien puheenjohtajana hän ollut niin Joensuussa kuin syntymäkunta Juuassakin. Myös Pohjois-Karjalan yrittäjien puheenjohtajan nuija on tullut tutuksi.

Vuoden 2017 kunnallisvaalien alla Porokka saatiin houkutelluksi ehdolle ja läpihän mies meni heittämällä. Porokan suunnitelmissa oli pyrkiä valtuustoon sitoutumattomana Kokoomuksen listoilta. Mutta tällöin todellista vaikuttamistyötä tekevien lautakuntien paikat olisivat jääneet saamatta.

- Kausi kaupunginvaltuustossa on antanut erilaista näkökulmaa elämään. Työ kunnallishallinnassa on oikeastaan ollut mukavaa ja nyt osaa ajatella asioista eri lailla, ehkä aiempaa laajemmalla näkökulmalla.

Porokka on huolestunut jatkuvasta kilpailutuksesta ja ennen kaikkea kilpailukseen tulevien kokonaisuuksien suuruudesta. Pienet paikalliset yritykset eivät kykene vastaamaan jättimäiseen tarjouspyyntöön. Kun isot valtakunnalliset pelurit saavat vaikkapa tienhoitosopimuksen, ne kuorivat siitä mukavan siivun kassaansa ja alkavat sitten pilkkoa urakkaa pienempiin osiin. Näin toimien raha ei enää hyödytä kuntataloutta ollenkaan. Näennäisesti edullinen sopimus saattaa loppujen lopuksi tulla kunnalle kalliimmaksi menetettyjen veroeurojen takia.

Tulevaisuus on turvattava

- Polttoaineveron nosto oli kamala isku elinkeinoelämälle. Yhtä puuautoa kohti napsahti 5000–10 000 euron lisäkulu samaan aikaan, kun paperin kysyntä ja rakentaminen tuntuvat koronan takia hiipuvan.

Jouni Porokka pohtii, että jos korjaavia toimia hallituksen suunnalta ei kuulu, tulemme metsäsektorilla kokemaan vaikeita aikoja.

Suomen kilpailuasetelma esimerkiksi Ruotsiin verrattuna on aivan toinen. Rahdissa on melkoinen ero, lähteekö lankkurekka Kainuusta vai Keski-Ruotsista. Kun tähän vielä lisätään ruotsalaisten kuljetusyrittäjien saama kuljetustuki, niin Suomi alkaa olla ihan omalla planeetallaan.

Kotikunta Juuka on aina ollut lähellä Porokan sydäntä. Hän onkin hankkinut kiinteistöjä Juukan keskustasta ja vuokrannut niitä paikallisille yrittäjille mukavin ehdoin. Myös valtakunnalliset yritykset ovat löytäneet tiensä Porokan kiinteistöihin.

Porokka tietää, että Kolilla käy paljon väkeä ja ihmiset pitäisi saa pysähtymään edes vuorokaudeksi Juukaan. Neitseellistä Pielisjärveäkin pitäisi kyetä matkailullisesti hyödyntämään paljon nykyistä paremmin. Ideoita, rohkeutta ja ahkeruuttahan se kysyy, mutta Porokka uskoo nuorisossa olevaan voimaan. Hankaluutena on se, että nuorilla innokkailla ei ole idean ja ammattitaidon lisäksi pääomaa.

- Minulla on tulevaisuudessa tarkoitus auttaa uusia yrittäjiä alkuun. Voisin lähteä tietyllä summalla osakkaaksi yritykseen ja katsottaisiin sitten yhdessä, kuinka yritysidea ottaa ilmaa siipiensä alle, Porokka suunnittelee.
Muutama vuosi sitten vaihtokonekentällä ei käytettyjä nostureista juuri näkynyt. Nyt tilanne on päinvastainen, Jouni Porokka ja Marjut Kokko harmittelevat.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Muita aiheeseen liittyviä