Puupolttoaineita käytettiin energiantuotantoon ennätysmäärä

Puupolttoaineita käytettiin energiantuotantoon ennätysmäärä

Puupolttoaineiden energiakäyttö kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta. Koko maassa poltettiin kaikkiaan 19,3 miljoonaa kuutiometriä puuta energiaksi. Itä-Suomessa puupolttoaineista on ollut ylitarjontaa, jonka vuoksi energiapuuta sekä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää kuorta ja purua seisoi varastoissa. Länsi-Suomessa kysyntä ja tarjonta kohtasivat paremmin.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta käytettiin viime vuonna energiantuotannossa 10,9 miljoonaa kuutiometriä, noin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Metsähakkeen energiakäyttö puolestaan kasvoi prosentin edellisvuodesta. Metsähaketta poltettiin kotimaan lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa kaikkiaan 7,4 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käyttö kasvoi Uudenmaan, Hämeen, Lounais-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Sen sijaan Itä-Suomessa sen käyttö väheni edellisvuodesta, Pohjois-Savoa lukuun ottamatta.

Koko maassa metsähakkeen käyttö on hiipunut huippuvuosista, koska voimalaitokset ovat vähentäneet yhdistettyä sähkön ja lämmön (CHP) tuotantoaan. Sen sijaan lämpölaitosten lämmöntuotannossa metsähakkeen käyttö kasvoi viime vuonna 14 prosenttia.

Lauhoina talvina puupolttoaineiden käyttö on 10–20 prosenttia vähäisempää kuin kunnon pakkastalvina, eli sääolosuhteet vaikuttavat myös kysyntään. Puupolttoaineiden energiakäyttöluvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen tilastotietoon.

Puupolttoaineet korvaavat uusiutumatonta energiaa

Puupolttoaineiden tarjonta on kasvanut osassa maata kysyntää vauhdikkaammin. Metsäalan toimijat ja puunjalostajat ovat törmänneet ongelmaan, jossa metsähakepuun ja metsäteollisuuden sivutuotepuun varastoja ei saada liikkeelle.

Metsäteollisuus on esittänyt, että metsähakkeen sähköntuotantotuesta pitäisi luopua, koska se vähentää kuoren ja purun kysyntää. Tuen avulla voimalaitokset voivat tuottaa metsähakesähköä myös silloin, kun sähkön markkinahinta on alhaalla. Metsähakkeen osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä oli viime vuonna noin 40 prosenttia.

Valtaosa yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta (CHP) tapahtuu talvella, jolloin tarvitaan tasalaatuista ja mahdollisimman kuivaa polttoainetta.

– Jos metsähakkeen tuotantotuki poistuisi, saattaisi osa tuotantolaitoksista lisätä turpeen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.  Biotalouden näkökulmasta kaikkien metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen energiakäyttö on kannattavaa, koska niillä voidaan korvata fossiilista energiaa, sanoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta.

Uudet biojalostamoinvestoinnit saattavat osaltaan lisätä metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden kysyntää ja käyttöä tulevaisuudessa. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat ja toimijat voivat katsoa, missä on metsähakkeeksi sopivia energiapuukohteita.