fbpx
 

Ruotsista mallia?

Ruotsista mallia?

Metsäalan kuljetusyrittäjien Mittia: Skogstransport-seminaarimatkaan kuului myös tutustuminen SCA Skogin toimintaan Sundsvallissa. Ruotsalaisten tapa järjestää toiminta keräsi kiitosta suomalaisilta puutavara-autoilijoilta ja sai monet pohtimaan, voitaisiinko Suomeen hakea oppia länsinaapurista.

SCA Skogilla puiden vastaanotto poikkeaa merkittävästi Suomesta ja aika monen mielestä parempaan suuntaan. Kotimaassa aikaikkunat kuorman purkuun aiheuttavat monenlaisia haasteita puutavara-auton kuljettajalle. Hankalat sääolosuhteet ovat oma lukunsa, mutta uusia, vasta harjoitteluvaiheessa olevia kuljettajiakaan on vaikea laittaa aikatauluajoon. SCA Skogin edustajat kertoivat, että heillä pyritään aikatauluttamista välttämään viimeiseen asti, sillä se syö toiminnan tehokkuutta kaikilta osapuolilta. Asiaa on lähestytty hieman toisenlaisella kulmalla, ja kuljettaja antaa kuorman kanssa liikkeelle lähdettyään arvion, koska saapuu tehtaalle. Yhtiön omassa kuljetuksenohjausjärjestelmässä näkyvät kaikki liikkeellä olevat autot, ja onko niillä kuormaa päällä vai ei. Kuljettajana näkee vihreän janan, joka kertoo, että tehtaalle on suotuisaa ajaa. Jos ruuhkaa uhkaa syntyä, jana muuttuu ensin keltaiseksi ja lopulta punaiseksi. Tässä vaiheessa kuljettaja voi kuitenkin vaihtaa puutavaralajia tai toimituspistettä. Vaihtoehtoja on runsaasti, jotta turhaa odottelua ei tulisi. Jos kaikesta huolimatta tehtaalla purkuun joutuu jonottamaan, siitä maksetaan 107 euroa tunti. Käytännössä tätä ei juuri tapahdu. Erään SCA:n riveissä ajaneen mukaan yli vuoden otannalla keskimääräinen odotus purkuun on ollut 11 minuutin luokkaa.

Janan väri osoittaa eri purkupaikkojen tilanteen. Vihreisiin voi huoletta ajaa. Jos ruuhkaa uhkaa tulla, jana muuttuu keltaiseksi ja lopulta punaiseksi. Jos näin käy, voi aina valita vaihtoehtoisen purkupaikan.

SCA:n kuljetuksenohjausjärjestelmässä lähtökohtana on ollut varmistaa tehtaiden puun saanti, tehostaa kuljetuksia ja välttää jonotusta tehtaalla.

-Tämä on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi kaikille osapuolille, kyseessä on yhteistyön väline. Ohjelma näyttää mm. tiet mistä kannattaa ajaa. Ei välttämättä lyhyintä, mutta parhaan reitin, huomioiden myös sen onko kuorma päällä vai ei, Johan Storgård SCA Skogilta toteaa.

SCA Skogin kuljetuksenohjausjärjestelmässä näkyy kaikki autot, eriteltynä kuormattuihin ja tyhjiin.

Suomalaisten puolustukseksi on todettava, että myös lähtökohdat kaikille järkevän toimintamallin rakentamiseksi ovat Ruotsissa hieman suotuisammat. Merkittävä ero tulee metsän omistuksessa, Ruotsissa yhtiöiden omistamien ja yksityisten metsänomistajien suhde on käytännössä käänteinen Suomeen verrattuna. Tämän seurauksena myös leimikoiden keskikoko on Ruotsissa merkittävästi suurempi. Lisäksi SCA Skogillakin kerättävien puutavaralajien määrä on lähes puolet vähäisempi kuin kotimaassa. Kuitu ja tukki riittävät, ja kaikkia puulajeja voidaan ajaa lähes joka paikkaan. Kolmosia ei ole missään, eikä liioin pikkutukkeja. Suomessa yli kymmenen puutavaralajia yhdistettynä tehtaiden erikoistumiseen vaan tiettyihin puulajeihin asettaa omat haasteensa.

SCA Skog

SCA Skog on alun perin metsänomistaja, joka pyrkii kasvattamaan metsiä tehokkaasti ja hakkaamaan sekä kuljettamaan puuta tuottavasti. Takana on suuri pääoma, ja yhtiöön kuuluu niin tuulivoimaa, pellettitehdas, sahoja, paperitehdas, sellutehdas kuin mittava taimitarhakin. Yhtiö omistaa kaikkiaan 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää, joista yli kaksi miljoonaa on metsäteollisuuden käytössä. Lisäksi SCA Skog ostaa noin 2 miljoonaa mottia puuta yksityisiltä metsänomistajilta.

Viime vuonna yhtiö käytti puuta 9,5 miljoonaa mottia ja tänä vuonna määrä tulee nousemaan noin 12 miljoonaan mottiin. Yksityisiltä metsänomistajilta tulevan puun osuus on siis vain noin 15-20 prosentin luokkaa.

-Tarvittaessa pystyisimme ottamaan kaiken tarvittavan puun omista metsistä, Johan Storgård totesi.

Johan Storgård

Merkittävästä markkina-asemastaan huolimatta myös SCA:n alueella toimii muitakin puunostajia, joten hinnat muodostuvat luontevasti markkinoilla kilpailun myötä. Uumajassa SCA:n Obbolan tehtaan ympärillä yhtiöllä on vähemmän omia metsiä, joten siellä ostetun puun osuus on suurempi. Tuontipuun osuus yhtiöllä on 10-12 prosentin luokkaa.

-Myös Suomesta ostetaan jonkin verran, jos hinta vain on kohdallaan, Storgård naurahtaa.

SCA Skogin havumassatehdas Östrandissa on maailman suurin lajissaan. SCA puolestaan on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja, mistä on toiminnalle runsaasti etua. Tehtaan katolta avautuivat mahtavat näkymät.

Puutavarakuljetusta Ruotsissa

Ympäristösyistä junakuljetusten määrä Ruotsissa on kokonaisuutena kasvanut viimeisten vuosien aikana ja kun samaan aikaan myös henkilöliikenne raiteilla on kasvanut, niiden kokonaiskuormitus alkaa olla äärirajoilla.

SCA Skogilla on määritelty Ruotsin itärajalta sisämaahan noin 100 kilometrin pystysuuntainen raja, jonka itäpuolelta puut ajetaan autoilla ja länsipuolelta käytetään junakuljetuksia. Kyseinen järjestely on osoittanut toimivaksi ja se onkin säilynyt jo 50 vuoden ajan.

-Tosin Etelä-Ruotsissa ajoaluetta on hieman jouduttu venyttämään, kun alue, jolta puuta ostetaan, on kasvanut, Storgård toteaa.

Östrandissa kuormia puretaan myös kenttään.

Yrityksen sisäisissä kuljetuksissa on tälle vuodelle noin kymmenen prosentin kasvu, mikä on lisännyt tarvetta uusille puutavara-autoilijoille. Aukkoa on paikattu myös suomalaisten yrittäjien autoilla, joita tällä hetkellä oli SCA Skogin ajossa vajaat parikymmentä.

Ruotsissa kaikki sahat pyörivät 24/7, mutta aikatauluajoja pyritään välttämään. Jos tehdas jostain syystä pysähtyy, niin sitten kuormat ajetaan lukuisiin omiin terminaaleihin, jotta autoilijat eivät kohtaisi seisokkeja.

MKY ry:n matkaseurue tehtaaseen tutustumassa.

SCA:n tavoitteena on, että autot liikkuvat maanantaiaamusta perjantai iltapäivään. Vaikka sahat pyörivätkin jatkuvasti, näin saadaan riittävästi puuta, kun kuormia puretaan myös kentälle. Varastoissa on puolitoistamiljoonaa mottia puita, joten tehtaalla ei tule hätää, vaikka jostain syystä metsistä ei pariin päivään päästäisikään puita hakemaan. Tällä on luonnollisesti hintansa, kuten myös terminaalien ylläpidolla, mutta se on siitä huolimatta katsottu sen arvoiseksi.

SCA Skogin tehtaalla on varastoituna korkeintaan viiden päivän puun tarve ja syöttöä tehdään terminaalista käsin. Tästä välivarastosta matkaa tehtaalle oli alle 10 kilometriä ja puuta noin 130 000 mottia.

Huolehtimalla autoilijoiden pärjäämisestä varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Suomen tavoin, myöskään Ruotsissa puutavara-autoilijaksi ei ole liikaa tunkua ja yrityksillä haasteena on pula pätevistä kuljettajista.

-Ennen moni jatkoi kuskina eläköitymisen jälkeenkin, mutta direktiivikurssit ovat karsineet tätä joukkoa ja näin kuljettajista on suoranainen pula, Johan Storgård harmittelee.

SCA Skogin terminaaleissa on käytössä kameramittaus, ei lainkaan vaakoja.

Ruotsissa puutavara-autoissa on yleisesti käytössä 64 tonnin maksimipaino. Alueellisesti käytössä on myös 74 tonnisia yhdistelmiä ja kehitysprojektina myös 90 tonninen terminaaliajossa Piteån sahalle. Sillat asettavat maassa haasteensa korkeampien painojen hyödyntämiselle.

Paikallinen puutavara-auton kuljettaja demonstroi, miten kätevästi nosturin perästä tiputtaminen ja uudelleen mukaan poiminta onnistuu. Paremmin asiaa demonstroima video aiheesta on julkaistu Metsätrans-lehden Facebook-sivulla 15. elokuuta.

Jos Suomessa yhdellä autolla ajetaan 50-60 tuhatta kuutiota puuta vuodessa, Ruotsissa vastaava määrä jää 40 tonnin kieppeille. Tosin eroavaisuuksia on jonkin verran, sillä osa autoista liikkuu vain yhdessä vuorossa. Keskiajomatka on noin 100 kilometriä. SCA:n käytössä on vielä kahdeksan erillislastaria, jotka toimivat hyvin suurilla leimikoilla. Nosturilliset puuautot ovat kuitenkin yleistymässä. Kaikki kuljetukset maksetaan autoilijoille tonneissa.

Timo Haavisto, Erkki Pitkänen, Jari Riikonen, Pasi Kivelä, Jouni Lähivaara, Mats Iso-Pellinen ja Niilo Kuulasmaa etujoukoissa tutkimassa ratkaisua.

MKY ry:n matkaseurueessa oli edustettuna yritystensä kautta noin 100 puutavara-autoa, alihankkijat mukaan luettuna jopa 150 autoa, eli noin kymmenes koko Suomen puuautokannasta. Kun Johan Storgård päätti esitelmänsä, salista tuli vain yksi tiedustelu:

-Vieläköhän teillä olisi tarvetta autoille? Ihan vaan kaverin puolesta kyselen…

Suomalaiset puutavara-autoilijat kuuntelivat vaikuttuneina, kun Johan Storgård esitteli SCA Skogin toimintaa. Salissa oli edustettuna noin kymmenesosa suomen puuautokannasta.

Teksti ja kuvat: Tero Nurmi