Puunkuljetukseen saatava lisää tekemisen meininkiä

Puunkuljetukseen saatava lisää tekemisen meininkiä

Kuljetusliike Veljekset Vartiamäki Oy:n historia lähtee 1960-luvulla aloitetusta maidon kuljetuksesta. Pikku hiljaa mukaan tuli puunajo traktorilla. Kun veljeksillä oli työhaluja, niin Alavuden Puunjalostuksen kanssa tehtiin vuonna 1978 ensimmäinen virallinen sopimus puun ajosta.

Yrityksen vetovastuu ja omistus on kymmenisen vuotta ollut Jarkko Vartiamäellä. Perinteiden vaalimiseksi yhtiön nimessä on edelleen veljekset mukana. Tällä hetkellä (2016) Jarkko ihmettelee koko metsäkuljetussektorin nihkeyttä. Koko alalla ei ole oikein entisvanhaista tekemisen meininkiä.

– Logforce on hyvä työkalu, jos on puita ja paikkoja mihin niitä ajetaan. Kun puuta on vähän ja kohteet vähissä, niin Logforce jäykistää toimintaa turhan paljon, kertoo Jarkko kokemuksestaan.

Ennen maastossa oli enemmän puuta ja järkevän logistiikan hallinta oli helpompaa.

Kumipyöräliikenteen ylivoimaa

Nyt eletään monesti kädestä suuhun -periaatteella. Kuljetusyrittäjä ei näin ollen pysty hyödyntämään omaa ammattitaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Matalat varastotasot ja kuljetusten ohjaus pyrkivät liikaakin ohjaamaan yrittäjien toimintaa ja vaikeuttavat logistista osaamista. Juuri sitä, mitä Vartiamäki pitää tärkeimpänä yrittäjän osaamisena. Tämän tyylisellä ohjauksella yrityksen tuloksentekokin vaikeutuu.

Vuosien saatossa ja etenkin viimeisen mitta- ja massalainsäädännön muutoksen yhteydessä kumipyöräala on kehittynyt aimo harppauksin. Muut puunkuljetusmuodot ovat edelleen pitkälti samalla tasolla kuin vuosikymmeniä sitten. Yhteistyöllä kaikkien puualan toimijoiden kanssa on kyetty elämään ajassa ja kumipyöräkuljetusten ylivoimaa on saatu entisestään vahvistettua. Vartiamäen mukaan olisi kohtuullista, että väylähankkeiden rahoituksessa tämä näkyisi nykyistä selkeämmin.

Jossakin syystalvesta pidetyssä puuautoilijoiden kokouksessa pantiin merkille alalla vallitseva hankala tilanne. Vain alle 150 puuautoa oli vuoden aikana vaihdettu uuteen. Tämä tahti merkitsee kymmenen vuoden vaihtoväliä, mikä on ehdottomasti liikaa. Vaihtovälin pitäisi olla pikemminkin viisi vuotta, niin silloin kalusto pysyisi hyvässä iskussa.

Toisaalta alalla on reilusti ylikapasiteettia, jota metsäyhtiöt markkinatalouden ehdoilla karsivat. Kovassa kisassa häviäjä ei aina ole heikoin lenkki, vaan luopumaan saattaa joutua isompikin yritys. Tyhjästä aloittavat yrittäjät ovat Jarkon mukaan todella lujilla. Kaluston rahoituksen lisäksi tarvitaan mittavasti käyttöpääomaa, jotta toiminta rullaisi myös ongelmien tullessa. Esimerkiksi moottoriremontti nielaisee helposti jopa 40 000 euroa. Tällainen suonenisku kääntää äkkiä talouden nurin.

Taksoja viilataan

Tehtaalla jonottamisesta on puhuttu iät ja ajat, joskus turhasta odottelusta jopa maksettu pientä korvaustakin. Nyt kaikki etuudet, lisät ja parannukset on poistettu ylikapasiteetin mukana. Metsäyhtiöiden mukaan kaikilla pitäisi olla 9-akselinen yhdistelmä. Teollisuudella on luonnollisesti into hinnoitella 9-akselisten mukaan. Mutta hinnan tiputtaminen ensin ja kaluston hankinta myöhemmin ei toimi. Asian pitäisi olla toisin päin, jotta yrittäjät saisivat investointeihinsa hieman rahaa.

– Kun taksat tippuu, niin kalustoa ei pystytä järkevästi päivittämään, Jarkko Vartiamäki murehtii.

Äänekosken tuleva investointi vaikeuttaa ajotilanteen ennustamista. Minkälaista kalustoa tehtaan puuhuollossa lopulta tarvitaan? Tehtaan lähellä on hieman eri tilanne, kuin reilun sadan kilometrin päässä Alavudella. Vartiamäki sanoo, että kaikki hänen yrityksensä tekemä puunajo tapahtuu reilusti yli sadan kilometrin päähän. Pisimmillään siirtoautolla on ajettu Raumalle, jonne Alavudelta tulee matkaa pyöreät 240 kilometriä.

Onneksi Metsägroupin junailemat mepa-kuljetukset ovat pysyneet hyvällä tasolla. Parhaimpina vuosina mepan osuus on ollut jopa 65 prosentissa. Viiden vuoden keskiarvona lienee 50 prosentin mepa-osuus, mikä on tasannut mukavasti liikevaihtoa

Traktorista mukava lisäapu

Vartiamäen yrityksessä on kaksi 68-tonnista autoa ja yksi 64-tonninen siirtoauto. Autokalustoa täydentää kolmiakselisella tukkikärryllä varustettu traktori. Siirtoauton lastaus ja puiden haku hankalista paikoista on annettu TM 155:n vastuulle. Traktori on mainio apu pienten erien siirtelyssä. Puunajon lisäksi traktorilla aurataan teitä ja kunnostetaan kääntöpaikkoja.

Jarkon lisäksi yrityksessä on töissä kuusi ammattilaista. Koneet pyritään huoltamaan ja korjaamaan mahdollisimman pitkälle omin voimin. Vain takuuaikana käytetään merkkikorjaamoa.

Jarkko muistelee, että hänen isänsä aikana autoja vaihdettiin 2-3 vuoden välein ja mittarissa oli vain 300 000 kiloteriä. Nyt mennään vähintään kaksinkertaisella käytöllä ennen vaihtoa.

Yhdistysaktiivi

Vartiamäen kuskit ovat pääosin opetelleet yrityksessä. Jarkon mukaan työssä oppiminen on kallista, sillä kärryjä ja autoja tuppaa joskus kaatumaan. Mutta kolmen vuoden sisään kuski on saanut sellaisen ammattitaidon, että hänen työstään alkaa jäädä jotain taloonkin. Vastoinkäymisistä huolimatta yritykseen on muodostunut mahtavan ammattitaitoinen porukka, josta Jarkko haluaisi pitää kiinni tämän hetkisestä nihkeydestä huolimatta. Sitoutuneet työntekijät ovat ehdottomasti yrityksen arvokkainta pääomaa.

Metsägroup on järjestänyt kuljettajien pätevyyskursseja ja osan Vartiamäki on itsekin järjestänyt kuskeilleen. Koulutuksissa on haettu mahdollisimman hyödyllisiä koulutuksia. Mutta koulutuksia pitäisi pystyä jalostamaan entistä enemmän todellista lisäarvoa tarjoavaksi. Nykyinen systeemi on turhan jäykän ja teoreettisen oloinen.

Jarkko Vartiamäki toimii tällä hetkellä MKY:n varapuheenjohtajana. Mukaan yhdistyksen toimintaan hän kertoo päätyneensä hieman sattumalta. Ikaalisten vuosikokousta Jarkko luuli osin olevan Metsäliiton tilaisuus. Kokouksessa Jarkko kuitenkin valittiin yhteistyötä Metsäliiton ja autoilijoiden välillä syventävään työryhmään. Tämä kuljetusten kehittämistyöryhmä toimii edelleenkin ja sitä kautta Jarkko innostui muutenkin järjestötyöstä. Keskusteluja käydään kaiken aikaa eri metsäteollisuusyrittäjien kanssa.

– Kertyvät kilometrit, eränlopetuslisät, polttoaineklausuuli ja lisätöistä saatavat korvaukset ovat osoituksia MKY:n onnistumista. Ruotsin suunnalta saatiin hyviä vinkkejä lisätöiden taksoittamisesta, Jarkko Vartiamäki summaa.

Ilman klausuulia puunkuljetusyrittäjillä olisi ollut aika monta hankalaa vuotta, vaikka juuri tällä hetkellä joistakin saattaa tuntua hieman päinvastaiselta.

– Mukana pysytään, vaikka haasteita tulee kaiken aikaa. Kun yhden asian saa selätettyä, niin uusia ongelmia tulee eteen. Mutta sehän on sitä elämää, kuittaa Jarkko Vartiamäki lopuksi.

Jonseredin avonosturit ovat osoittautuneet todella hyviksi. Koska kuskit eivät ole koppinosturia toivoneet, uusinkin nosturi on avomallia.

 

Artikkeli julkaistu alunperin Metsätrans-lehdessä 1/2016.