Metsätrans

Pääkirjoitus 2/2022: Asiat mittasuhteisiin

Tero Nurmi

Vuoden ensimmäisen lehden pääkirjoitusta laatiessa listasin monta asiaa, jotka alalla olivat pielessä juuri tuolloin. Ehkä kevätauringon myötä saadaan positiivisempiakin aiheita, kirjoitin silloin. Valitettavasti toisin kävi. Lehden painoon menon ja ilmestymisen välissä Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan, eikä sitä aurinkoakaan ole juuri näkynyt. Painetun lehden käteen saatuani minua lähinnä hävetti. Reilun tuhannen kilometrin päässä sodittiin, ja minä valitin komponenttipulasta.

Venäjän raukkamaiset iskut siviilikohteisiin ja ukrainalaisten hätä ovat hallinneet uutisia jo pari kuukautta, asettaen samalla meidän arkisempia ongelmiamme oikeisiin mittasuhteisiin. Helmikuun lopulta alkaen Metsätransinkin verkkolehdessä Venäjä on ollut esillä monessa otsikossa, kun eri yritykset ovat kertoneet sieltä vetäytymisestään. Vaikka taloudelliset tekijät ovat ihmishenkiin verrattuna sivuseikka, esimerkiksi metsäkonevalmistajille kyseessä on merkittävä muutos. Kyseessä oli kuitenkin viime vuoden suurin tavaralajimenetelmän konemarkkina. Esimerkiksi Ponssella noin viidennes valmistuneista koneista on mennyt Venäjälle.

Polttoaineen hinta oli muun muassa jakeluvelvoitteen muutoksen myötä laukalla jo ennen Venäjän hyökkäystä, mutta nyt dieselin hinta näyttää vakiintuneen noin 2,2 euron luokkaan litralta. Tämä koettelee jo ennestään heikkoa tuloksentekokykyä monella alan yrityksellä. Metsäkoneurakoitsija Jussi Lappalainen veti jo alkuvuodesta omat johtopäätöksensä kuljettajapulasta sekä heikentyneestä kannattavuudesta, ja luopui yhdestä koneketjusta. (Voit lukea artikkelin täältä.)

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Toimitukseen kantautuneiden vinkkien mukaan myös useampi puuautoilija on lyönyt kalustoa seisomaan, kun kaikki asiakastahot eivät ole ottaneet riittävällä vakavuudella kustannusnousun vaikutusta puunajon mielekkyyteen. Jos jokainen ajettu kilometri vie kassaa miinukselle, jotkut ovat mieluummin lyöneet autot parkkiin ja makselleet sopimussakkoja. Valitettavasti yhtäkään näistä yrittäjistä emme saaneet haastatteluun, vinkkejä otetaan jatkossakin mielellään vastaan.

Poikkeuksellisesti vasta tässä vuoden toisessa numerossa julkaistaan myös kattava tilastopakettimme metsäkoneista, puuautoista ja alan yrityksistä. Nopeasti vilkaistuna muutokset näyttävät pienillä, mutta taustalla erottuu huolestuttavia trendejä. Vaikka raakapuuta ajavien yritysten määrä on vähentynyt vuodessa vain parilla kymmenellä, kahden vuoden aikana puunajon on lopettanut peräti 124 yritystä. Se on lähes 20 prosenttia alan koko yritysmäärästä, huomautti Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi yhdistyksen vuosikokoustapahtumassa Oulussa huhtikuun alussa.

Toistaiseksi uusiakin yrittäjiä vielä tuntuu löytyvän, mutta siitä huolimatta ajossa olevien puuautojen määrä on pudonnut kahdessa vuodessa yli sadalla. (2020: 1623 puuautoa, 2022: 1518 puuautoa) Kun samaan aikaan Kemissä valmistuu valtava biotuotetehdas, Raumalla ja Oulussa on käynnissä suuret sahahankkeet ja Venäjän puun tuonti putoaa pois paletista, niin puutavaran kuljettajista saattaa pian olla todellinen pula Suomessa. Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan suhteessa tapahtuvan muutoksen voisi kuvitella näkyvän taksoissa, mutta nähtäväksi jää miten tässä yhtälössä käy.