fbpx
 

Liian voimakkaat harvennukset altistavat puustoa metsätuhoille

Liian voimakkaat harvennukset altistavat puustoa metsätuhoille

Metsänkasvatuksessa harvennuksilla turvataan metsänhoitosuositusten mukaisesti hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja tuotetaan puunmyyntituloja. Puunmyyntituloihin on mahdollista vaikuttaa sekä harvennustavalla että hakkuun voimakkuudella. Liian voimakkaat harvennukset altistavat puuston metsätuhoille, mikä voi heikentää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta.

Suomen metsäkeskuksen viime vuoden korjuujälkitarkastuksissa kävi ilmi, että harvennukset oli tehty liian voimakkaasti noin kolmasosalla tarkastetuista kohteista. Useissa tapauksissa harvennuskohteilla on saattanut jo lähtötilanteessa olla vähänlaisesti puustoa. Liian voimakkaaseen harvennukseen voi johtaa myös se, jos harvennuskohteen puusto on kovin hoitamatonta ja eri-ikäisrakenteista. 

– Harvennuksen voimakkuuteen ja jäävän puuston määrään vaikuttavat kasvatettava puulaji, kasvupaikan maapohja, maantieteellinen sijainti ja metsänomistajan valitsema kasvatusmenetelmä.  Sopivaan harvennusvoimakkuuteen ja sitä kautta parhaaseen taloudelliseen tulokseen päästään noudattamalla metsänhoitosuositusten harvennusmalleja, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälkeä 145 leimikolla vuonna 2019. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 559 hehtaaria. Korjuujälki arvioitiin suositusten mukaiseksi 31 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Tuolloin korjuujälki oli suositusten mukaista 53 prosentilla tarkastetuista kohteista. Selvästi eniten huomautettavaa tarkastajilla oli liian voimakkaista harvennuksista. 

Huolellinen puunkorjuun suunnittelu johtaa parhaaseen lopputulokseen

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Hankalat sääolosuhteet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta. Myös voimakkaat tuulet voivat tehdä harvennetuissa metsiköissä tuhoa, varsinkin jos lähtöpuusto on ollut tiheä. Harvennusten oikea ajoitus on entistä tärkeämpää. Näin puusto kestää paremmin muuttuvia olosuhteita.

Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa, mutta hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla, riittävällä ennakkoraivauksella, huolellisella toteutuksella ja työn laadun omavalvonnalla voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita ja parantaa työn laatua. 

Suomen metsäkeskus on julkaissut puunkorjuun avuksi korjuukelpoisuuskarttoja Manner-Suomen alueelta. Kartat kertovat, missä maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina. Karttatiedot on tuotettu kaukokartoitusaineistoja ja maastotietokantaa hyödyntäen. 

– Käytännössä korjuukelpoisuuteen vaikuttavat maaperän kantavuuden lisäksi myös vaihtuvat olosuhteet. Puunkorjuun suunnittelun apuvälineenä karttoja kannattaa ehdottomasti hyödyntää, Korhonen Metsäkeskuksesta sanoo. 

Muita aiheeseen liittyviä